Etusivulle
Etusivu
Työryhmän esittely
Laajakaistastrategia
Strategian toimeenpano
Mikä on laajakaista?
Eri teknologiat
Laajakaista tänään
Palveluntarjoajia
Maakuntastrategiat
Ajankohtaista
Julkaisuja
Palaute
Lue lisää
Lue lisää

Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut työryhmän, joka huolehtii kansallisen laajakaistastrategian toimeenpanosta.

Työryhmä vastaa myös strategian toimeenpanon seurannasta.

Lue lisää työryhmästä »
 

Etsi
Lauantai 31.07.2010 klo 02:28   
 

alasivu_spacer

Tietoa laajakaistayhteyksien kehittämisestä Suomessa ja muualla maailmassa

9.11.2004
Ministeri Luhtanen puhui laajakaistasta, tietoturvasta ja televisiosta

"Tietoturvallisuus on tähän saakka nähty pitkälti teknisenä haasteena, mutta tieto- ja viestintäteknologiaan perustuvaan tuotantoon siirryttäessä tietoturvallisuudesta tulee kuitenkin ensisijaisesti sekä taloudellinen että poliittinen haaste", sanoi liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen 9. marraskuuta pitämässään puheessa.

Tiivistelmä liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtasen mediapoliittisesta katsauksesta IIC-Finland ry:n kokouksessa

Liikenne- ja viestintäministeriön viestintäpoliittinen syksy on ollut vilkas. Parhaillaan työn alla on kolme suurta asiakokonaisuutta: laajakaista, tietoturva sekä televisiotoiminta ja siihen liittyen erityisesti julkinen palvelu.

Olen tyytyväinen laajakaistakehitykseen. Yleisenä tavoitteena ovat hinnaltaan kohtuulliset ja alueellisesti kattavat nopeat tietoliikenneyhteydet kaikkien kansalaisten saataville. Vuoden 2005 loppuun mennessä pyritään miljoonaan liittymään. Näyttää siltä, että viimeksi mainittuun tavoitteeseen päästään. Olemme jo nyt ohittaneet kehityksessä Ruotsin.

Kehityksen taustalla on hallituksen vuonna 2004 laatima kansallinen laajakaistastrategia, joka pitää sisällään viisikymmentä toimenpidettä. Olen halunnut kytkeä strategian toteuttamiseen mukaan erityisesti maakuntatason. Kehitystä seurataan ministeriössä ja tilannetta tarkastellaan myös hallitustasolla uudelleen joulukuun alkupuolella. Jos aihetta ilmenee, strategiaa voidaan tuolloin tarkistaa ja mahdollisesti terävöittää.

Tieto- ja viestintäteknologiaan nojaava yhteiskunta on uudella tavalla haavoittuvainen. Tietoturvallisuus on tähän saakka nähty pitkälti teknisenä haasteena, mutta tieto- ja viestintäteknologiaan perustuvaan tuotantoon siirryttäessä tietoturvallisuudesta tulee kuitenkin ensisijaisesti sekä taloudellinen että poliittinen haaste.

Taloudellinen analyysi selittää usein paremmin kuin pelkkä tekninen tarkastelu, miksi tietoturva pettää tai miksi varautuminen ei ole riittävää. Tosiasia on, että tietoturvan taso on pikemmin se, mihin liiketoiminta antaa varaa, kuin se, mitä ehdoton suojautuminen riskeiltä vaatisi. Tietoturvainvestoinnit ovat kustannus ja niillä on vaikutusta kilpailukykyyn.

Tämän ymmärtäminen tekee tietoturvasta myös poliittisesti merkittävää ja mielenkiintoista. Poliittisen ohjauksen tulee perustua realistiseen käsitykseen tietoturvallisuuden merkityksestä yhteiskunnan toimivuuden kannalta. Tietoturvapolitiikan tulisi olla ennaltaehkäisevää.

Uusilla teollisuudenaloilla on tietoturvamielessä enemmän menetettävää kuin perinteisillä. Tietokonetta tai internetiä ei kukaan enää pidä täysin turvallisina. Kännykkäteollisuudella on puolestaan menetettävänä koko teollisuusalan imago, mikäli virukset ja madot ryntäävät avoimien ohjelmistopäivitysten kautta matkapuhelimiin. On syytä toivoa, että matkapuhelinteollisuus varautuu tulevaisuuden uhkakuviin PC-teollisuutta paremmin.

Suomi on kansallisen tietoturvapolitiikan kehittämisessä maailman eturivin maita. Koemme, että meillä on annettavaa myös muille Euroopan unionin jäsenvaltioille. Tästä syystä Suomi on valmistautuessaan puheenjohtajuuskauteensa syksyllä 2006 esittänyt komissiolle toiveen, että koko EU:ssa ryhdyttäisiin Suomen mallin mukaisesti EU:n laajuisen tietoturvastrategian laatimiseen.

Radiotoimiluvat tulevat uudelleen myönnettäviksi vuonna 2006. Haluan tuolloin tarkastella koko radiokenttää puhtaalta pöydältä. Pidän tärkeänä, että radiotoiminta pysyisi vahvana toimialana. Myös alueellisella ja/tai paikallisella toiminnalla on oma tärkeä roolinsa. Paikallista vahvuutta tulisi myös voida edistää. Olen asettanut kaupallista radiotoimintaa selvittävän työryhmän, jolta odotan ehdotuksia vielä tämän vuoden puolella.

Mediapoliittinen syksy on ollut aika värikäs. Suurta julkisuutta saanut, toimitusjohtaja Wessbergiin päätynyt Yleisradion pääjohtajan valinta pohjusti julkisuudessa toukokuussa 2003 asettamani parlamentaarisen työryhmän loppuraportin julkaisemista.

Saimme joulukuussa väliraportin, joka teki ehdotuksen ns. switch off-päivästä eli siitä, milloin analogiset lähetykset tulisi Suomessa lopettaa. Tuo päivä on 31.8.2007. Laajan lausuntokierroksen jälkeen saatoimme todeta, että kaikki muut tahot kannattivat tehtyä ehdotusta – paitsi yksi lausunnonantaja, joka halusi sulkemisen tapahtuvan jo 2006 lopussa.

Lokakuun 13 päivänä työryhmä luovutti loppuraporttinsa. Esitys lähetettiin heti lausuntokierrokselle, joka päättyi 5. marraskuuta. Valitettavasti lausuntoyhteenveto ei vielä ole valmistunut, joten en voi yksityiskohtaisesti kertoa esitysten saamasta vastaanotosta.

Palaute lausunnoissa on kuitenkin yleisellä tasolla ollut myönteissävyistä. Kansalaiskeskustelu Ota kantaa -sivuilla on ollut vilkasta ja käynyt ajoittain vähän asian vierestäkin, mutta on tärkeää, että tarjotaan kanava spontaaninkin palautteen antamiselle. Tulemme analysoimaan myös kansalaispalautetta huolellisesti.

Lue ministeri Luhtasen koko puhe mediapolitiikasta

^ Sivun yläreunaan