|
TYÖRYHMÄN UUDET ESITYKSET KANSALLISEEN LAAJAKAISTASTRATEGIAAN
Työryhmä katsoo, että kansallinen laajakaistastrategia on perusteiltaan oikea. Laajakaistamarkkinat kehittyvät jatkossakin pääosin markkinaehtoisesti. Parhaiten tätä osoittaa se, että Suomessa on strategiaa toteutettaessa saavutettu maailman suurin laajakaistan kasvu.
Strategian toimenpideohjelmaa pannaan täytäntöön aina vuoteen 2007 saakka. Työryhmä esittää, että samalla kun strategian vuoteen 2005 asetettuja tavoitteita muutettaisiin kunnianhimoisemmiksi, sille asetettaisiin vuoteen 2007 ulottuvat vaikuttavuustavoitteet. Julkiseen rahoitukseen käytetään myös valtion, kuntien ja EU:n rahoitusta. Työryhmä esittää, että valtion rahoitus toteutetaan myös vuonna 2005 valtion määrärahakehysten puitteissa niitä tarvittaessa uudelleen kohdentaen.
Edellä olevan perusteella työryhmä esittää hallituksen laajakaistastrategian, sen vaikuttavuustavoitteiden ja toimenpideohjelman tarkistamista jäljempänä esitetyllä tavalla.
3.1. Strategia, sen vaikuttavuustavoitteet ja toimeenpanon painopisteet
Hallituksen laajakaistastrategiana on
- edistää kilpailua kaikissa viestintäverkoissa ja eri viestintäverkkojen välillä
- edistää palvelujen ja sisältöjen tarjontaa verkoissa
- edistää laajakaistan kysyntää
- jatkaa erityistoimenpiteitä alueilla, joilla ei synny riittävää kysyntää kaupalliselle laajakaistatarjonnalle
Strategian vaikuttavuustavoitteena on, että
vuoden 2005 loppuun mennessä:
- Suomessa on kaikki teknologiat huomioon ottaen 1.000.000 laajakaistaliittymää, joista yleisimmän yhteysnopeus on vähintään 2 Mbit/s
- nopeat, alueellisesti kattavat ja käyttäjilleen kohtuuhintaiset tietoliikenneyhteydet ovat kaikkien kansalaisten saatavilla
- Suomen asema Euroopan eturivin maana nopeiden tietoliikenneyhteyksien käytössä ja saatavuudessa vakiintuu
vuoden 2007 loppuun mennessä:
- Suomen internet-yhteyksistä yli 90 prosenttia on laajakaistaisia ja yleisimmän laajakaistapalvelun yhteysnopeus on vähintään 8 Mbit/s.
- Suomi nousee maailman eturivin maaksi nopeiden tietoliikenneyhteyksien käytössä
Tavoitteiden saavuttamiseksi kaikkien vielä käynnissä olevien toimenpiteiden toteutuminen tulee varmistaa. Erityisinä painopisteinä ovat seuraavat toimet:
Sisältö- ja palvelutuotanto on saatava vahvaan kasvuun. Nopeita tiedonsiirtoyhteyksiä käyttävä sisältö- ja palvelutuotanto tulee saada kasvuun ja niitä edistää hallituksen tietoyhteiskuntaohjelman mukaisin toimin sekä verkkoliiketoiminnassa että julkisissa palveluissa. Strategian vaikuttavuustavoitteiden toteuttaminen edellyttää vahvaa palvelutarjonnan kasvua, koska muussa tapauksessa nykyistä nopeammille viestintäyhteyksille leviämiselle yleiseen käyttöön ei ole tarvetta.
Laajakaistamarkkinoiden kilpailun hidasteet on poistettava. Laajakaistakilpailussa on yhä puutteita. Kilpailua rajoittavat hinnoittelu- ja muut käytännöt tulee poistaa ja viestintä- ja kilpailuviranomaisten tulee seurata tarkoin kilpailun kehittymistä laajakaistatarjonnassa. Mahdollisuudet käyttää julkista rahoitusta markkinoita vinouttavasti tulee estää. Säännöksiä tulee pitää ajan tasalla myös siten, että ne tekevät tehokkaan lakien täytäntöönpanon mahdolliseksi.
Mobiilin laajakaistan kehitykseen on panostettava. Useiden kehittyneiden laajakaistamaiden (mm. Etelä-Korea, Japani) tavoin Suomessakin on lisättävä panostusta kiinteän verkon laajakaistaa täydentävän ja sen kanssa joustavasti yhteentoimivien mobiilien laajakaistaratkaisujen kehittämiseen. Tietoyhteiskunta perustuu siihen, että palvelut ovat verkon kautta kaikkien saatavilla, kaikkialla ja koko ajan. Se ei ole mahdollista ilman kehittyneitä laajakaistaisia viestintäyhteyksiä. Teknisen ja kaupallisen kehitystyön panostuksesta vastaa pääosin yksityinen sektori, mutta julkinen sektori osallistuu tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoitukseen sekä vastaa viestintäpolitiikasta, jolla mobiili laajakaista saa suotuisan ympäristön kehittyä.
3.2. Lisäykset toimenpideohjelmaan
Uusina toimenpiteinä esitetään käynnistettäväksi seuraavat 9 hanketta:
| Toimenpiteen sisältö |
Vastuu |
Aikataulu |
| 51. Maakuntien liittojen
ja liikenne- ja viestintäministeriön yhteistyötä parannetaan
sovittamalla yhteen maakunnalliset suunnitteluprosessit kansallisen laajakaistapolitiikan
kanssa. |
LVM, SM, maakuntaliitot |
1.9.2005
|
| 52. Selvitetään
joissakin maakuntasuunnitelmissa esitetyn ns. operaattoririippumattoman
open access -mallin taloudelliset, viestintäpoliittiset ja kilpailulliset
vaikutukset eri tekniikkavaihtoehdoilla. |
LVM |
31.5.2005
|
| 53. Seurataan
julkisesta tuesta annettujen ohjeiden soveltamista ja raportoidaan mahdollisista
epäkohdista. |
SM |
31.12.2005
|
| 54. Selvitetään
kuntien ja muiden julkisyhteisöjen vastuuta viestintäverkkoja
ylläpitävinä teleyrityksinä. |
LVM, SM, Viestintävirasto |
1.6.2005
|
| 55. Edistetään
IPv6 -standardin nopeaa käyttöönottoa kansainvälisessä
yhteistyössä. |
LVM, Viestintävirasto |
31.12.2005
|
| 56. Edistetään
internetpuhelujen (VoIP) ja internetmultimedian (MMoIP) käyttöönottoa. |
LVM |
31.12.2005
|
| 57. Harvaan
asuttujen seutujen laajakaistapalvelujen tarpeet otetaan huomioon, kun NMT-450-palvelulta
vapautuneen taajuusalueen osoittamisesta uuteen käyttöön
päätetään. |
LVM |
1.7.2005
|
| 58. Alueellisia
UMTS-toimilupia myönnetään datasiirtoon. |
LVM |
1.3.2005
|
59. Selvitetään
terveydenhuollon ja sairaaloiden tarvitsemien tietoliikenneyhteyksien saatavuus
sekä ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin yhteyksien saatavuuden
parantamiseksi.
|
LVM, STM |
1.4.2005
|
3.3. Julkinen rahoitus
Laajakaistamarkkinat kehittyvät edelleen pääosin markkinaehtoisesti. Laajakaistastrategian julkiseen rahoitusosuuteen käytetään jatkossakin valtion, kuntien ja EU:n rahoitusta.
Kehittämisohjelman mukainen valtion rahoitus voidaan myös vuonna 2005 toteuttaa valtion määrärahakehysten puitteissa, niitä tarvittaessa uudelleen kohdentaen. Valtion rahoitus vuonna 2005 toteutetaan seuraavien talousarviossa osoitettujen määrärahojen puitteissa:
Sisäasiainministeriön pääluokka:
- 26.98.43 Maakunnan kehittämisraha
- 26.98.61 Euroopan aluekehitysrahaston osallistuminen EU:n rakennerahasto-ohjelmiin
- 26.98.62 EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus sisäasianministeriön osalta
Valtiovarainministeriön pääluokka:
- 28.01.21 Valtiovarainministeriön toimintamenot
Opetusministeriön pääluokka:
- 29.40.30 Valtionosuus ja –avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin
- 29.90.30 Valtionosuus ja –avustukset yleisten kirjastojen käyttökustannuksiin
Maa- ja metsätalousministeriön pääluokka:
- 30.10.61 Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston osallistuminen maaseudun kehittämiseen
- 30.10.62 Valtion rahoitusosuus EU:n osaksi rahoittamasta maaseudun kehittämisestä
Liikenne- ja viestintäministeriön pääluokka:
- 31.01.22 Tutkimus ja kehittäminen
- 31.99.40 Eräät valtionavut
Kauppa- ja teollisuusministeriön pääluokka:
- 32.10.24 Tutkimus- ja selvitystoiminta
- 32.20.27 Teknologinen tutkimustoiminta
- 32.20.28 Hanke- ja ohjelmatoiminnan selvitys- ja kehittämismenot
- 32.20.40 Avustukset teknologiseen tutkimukseen ja kehitykseen
- 32.20.83 Lainat teknologiseen tutkimukseen ja kehitykseen
- 32.30.45 Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen
- 32.30.62 EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus kauppa- ja teollisuusministeriön osalta
Sosiaali- ja terveysministeriön pääluokka:
- 33.01.63 Eräät erityishankkeet
Lisäksi toimenpiteiden rahoitukseen käytetään siihen osallistuvien virastojen ja laitosten käyttömenoihin osoitettuja määrärahoja.
Arvio strategian tavoitteiden saavuttamisesta vuoteen 2005 mennessä
|