Etelä-Karjalan laajakaistastrategian tavoitteena on  toteuttaa maakunnan kaikille asukkaille, myös vapaa-ajan asukkaille, tasavertaiset mahdollisuudet liittyä ADSL -tasoiseen laajakaistaverkkoon.  Laajakaista mahdollistaa maakunnallisten ja yleisen internet -tietoverkon palvelujen käytön myös haja-asutusalueiden  pk -yrityksille. Samalla se tekee mahdolliseksi  etätyön ja sähköisen asioinnin maakunnan kylissä.

Maakunnallisena tavoitteena on myös laajentaa nykyistä Nettipointtiverkostoa (lokakuussa 2004 maakunnassa oli 39 Nettipointtia) Nettikahvila -tyyppisillä palvelupisteillä. Nettikahviloiden toteutusta varten on tarkoitus perustaa oma erillinen yhteistyöprojekti. Samanaikaisesti jatketaan kansalaisten tietoyhteiskuntavalmiuksien kohentamista erillisen laajakaista -koulutushankkeen kautta.

Kansalaisten tietoyhteiskunnan syntymistä vauhditettiin Etelä-Karjalassa 1990-luvun lopulta alkaen laaja-alaisella Tietomaakunta hankekokonaisuudella, jossa rakennettiin kuntien ja kuntayhteisöjen maakunnallinen tietoverkkoinfrastruktuuri.

Uusin kehitysaskel infran rakentamisessa otettiin syksyllä 2004, kun Tietomaakunta eKarjala solmi sopimuksen uudesta, erittäin nopeasta tietoverkosta. eKarjala Tietoverkko 2 rakentaa jopa 10 Gb/s runkoyhteyksien saatavuuden Etelä-Karjalan maakunnan kaikkiin kuntiin. Ratkaisu luo perustan kuntien ja kuntayhtymien (koulutuskuntayhtymä, sairaanhoitopiiri sekä pelastuslaitos) verkottuville toiminnoille ja verkkopalveluille.

Uusi Tietoverkko 2 koostuu asiakasliittymistä ja alueellisesta verkosta sekä yhteisestä nopeasta internet-runkoyhteydestä. Kolmansien osapuolten verkkojen rajapinnat voidaan liittää verkkoon palomuurin kautta. Verkossa voidaan siirtää perinteistä dataa, puhetta ja videokuvaa. Seutuverkko-ratkaisuun toteutetaan myös Mobile Gate –palvelu, joka mahdollistaa liittymisen seutuverkkoon nykyisten yhteystapojen, kuten modeemin, isdn:n, gsm:n, gprs:n  ja edgen lisäksi myös umts-yhteystavalla.

Ratkaisuun sisältyy kahdennettu palomuuripalvelu ajanmukaisin ja riittävän suorituskykyisin aktiivilaittein. Se mahdollistaa mm. turvalliset etäyhteydet internetistä sekä erityyppisten liikennöintien priorisoinnin. Kuntayhteyksissä liikenne erotellaan tietoturvallisesti hallintoon, terveydenhuoltoon, oppilasympäristöön ja tarvittavaan viranomaistoimintaan.

Tietoverkko 2:n myötä maakunnassa on nyt käytössä Suomen ajanmukaisin tietoverkkoinfrastruktuuri. Se rakentuu vuoden 2004 loppuun mennessä valmistuvista kylien laajakaistayhteyksistä ja kuntien hallinnon uudesta seutuverkosta.

Pitkälle edistynyt verkottuminen kuntien välillä on merkinnyt myös yhteistyötä maakuntaportaalin ja sen sisällön kehittämisessä. Esimerkkejä ovat matkailu-, kulttuuri ja vapaa-aikapalveluiden kehitystyö sekä kuntien sähköisten asioinnin kehittäminen.

Etelä-Karjalaa on vuosien ajan tietoisesti kehitetty yhdeksi Suomen keskeisistä ICT-alan kasvukeskuksista. Yliopisto ja ammattikorkeakoulu sekä Teknologiakeskus Kareltek ovat edesauttaneet teknologisen osaamisen muuntumista yritystoiminnaksi. Tuorein esimerkki verkkoliiketoiminnasta on maakunnallinen pk-yrityksille suunnattu eLiiketoiminta verkossa –hanke, joka auttaa yrittäjiä siirtymään verkkolaskujen käyttäjiksi. Maakunnan suuryritykset, julkishallinto, operaattorit ja pankit ovat vetureina hankkeessa. Niiden ohella eLiiketoiminta-verkostoon on kerätty runsaat tuhat pk-yritystä.

Kaiken kaikkiaan Etelä-Karjalan Tietomaakunta laajakaistastrategioineen toteuttaa sekä Suomen kansallisen tietoyhteiskuntaohjelman että eEuropa 2005 tavoitteet:

• tuodaan jokainen kansalainen, koti, koulu, yritys ja hallintoelin verkkoympäristöön
   
• luodaan digitaalitaitoinen ja yrittäjähenkinen Eurooppa
   
• taataan kaikille tietoyhteiskuntaan kuulumisen mahdollisuus