Maakunnan laajakaista-strategiaa on valmisteltu yhteistyössä alueella toimivien teleyhtiöiden kanssa. Laajakaistastrategian valmistelu on jaettu kahteen päävaiheeseen:
Ensimmäisenä vaiheena on tehty saatavuustarkastelu, jossa on selvitetty laajakaistayhteyksien nykyinen saatavuus maakunnassa. Tavoitteena on ollut saada näkemys siitä, mihin liittymistasoon nykykehityksellä ns. markkinaehtoisesti on maakunnassa mahdollista päästä vuoden 2005 loppuun mennessä.
Toisessa vaiheessa (vv. 2005-06) laajakaistastrategian valmistelu painottuu sisällön kysymyksiin, jolloin "teknisistä" kysymyksistä siirrytään kohti sisällön kysymyksiä ja tietoyhteiskuntastrategian valmistelua.
Laajakaistan saatavuus ja kysyntä Kanta-Hämeen maakunnassa
Saatavuus ja arviointimenetelmä
Laajakaistan saatavuustarkastelu on tehty Hämeen liitossa teleyhtiöiden toimittamiin aineistoihin perustuen (syyskuun 2004). Tarkastelu perustuu laajakaistavalmiudet (256 kbit/s) omaavien keskittimien paikantamiseen. Keskittimien ympärille on ajettu viiden kilometrin saatavuus-vyöhyke. Saatavuutta on lisäksi tarkasteltu teleyhtiöiden toimittamien 6,5 kilometrin johtopituuksien kattavuuden kautta. Teoreettista tarkastelua on täydennetty teleyhtiöiden johtopituuksiin ja toteutumaan perustuvilla tarkasteluilla. Tuloksia on verrattu Hämeen liiton väestö- sekä rakennus- ja huoneistorekisteriin.
Nyt valitulla tarkastelumallillakin laajakaistan saatavuus koko maakunnan alueella on hyvin korkea, yleisesti ottaen lähellä 100 %. Tarkastelun perusteella noin 1000 asukasta (0,6 %) on laajakaistan ulottumattomissa Kanta-Hämeessä. Kanta-Hämeen 16 kunnasta vain kahdessa on yli sata vakituista asukasta ilman ADSL- mahdollisuutta. Muiden kuntien osalta kysymys on muutamasta kymmenestä vakituisesta asukkaasta. Vakituisia asuinkiinteistöjä ilman laajakaistamahdollisuutta on noin 600 kpl. Loma-asuntoja "katvealueille" jää runsaat 1600 kpl.
Koska tällä hetkellä näyttää siltä, että nykyteknologialla ei enää markkinaehtoisesti saatavuutta voida laajentaa, joudutaan laajakaistastrategian toisen vaiheen yhteydessä avaamaan keskustelut kuntien ja operaattoreiden kanssa vaihtoehdoista päivittää puuttuvat keskittimet ADSL-valmiuksilla sekä vaihtoehtoisista teknologioista ylipitkien johtopituuksien päässä olevien vakinaisesti asuttujen asuinkiinteistöjen saamisesta laajakaista palveluiden piiriin ja ratkaisujen rahoitusmalleista. Toisaalta sisältöjen kehittäminen saattaa lisätä myös markkinaehtoista kysyntää.
Kysyntä
Maakunnassa näyttäisi penetraatio l. liittymisaste olevan hyvin alhainen, siinä 15-20 %:n luokkaa.