Laajakaistastrategian mukaisten yhteyksien toteuttamiseksi paras mahdollinen tekniikka muodostuu kuparikaapeliyhteyksien (ADSL), radioyhteyksien (WLAN, Wimax) ja valokaapelien yhdistelmästä. Erilaiset tarpeet sanelevat yhteyden toteutustavan. Tulevaisuuden kasvupotentiaali on kuitenkin parhaiten turvattu valokuituyhteyden avulla.

Käytettävää tekniikkaa merkittävämpi on kysymys asiakkaan verkkoliittymän hallinnasta. Sekä open access että operaattoreiden rakentamien verkkojen on oltava palveluoperaattoririippumattomia.

Laajakaistaliittymien saatavuus

Kymenlaaksossa Internet- ja laajakaistayhteyksien määrä kasvaa nopeasti. Vuonna 2003 Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin mukaan Kymenlaakson kotitalouksista 8 prosentilla oli laajakaistayhteys (14. sija). Vuonna 2004 kotitalouksista 34 prosentilla on laajakaistayhteys. Enemmän laajakaistayhteyksiä on vain Uudellamaalla (36 % kotitalouksista). Internet yhteys on 58 prosentilla Kymenlaakson kotitalouksista. Yleisyys on maan suurin, kun se vuotta aikaisemmin oli maan pienin (30 %).

Laajakaistaliittymien saatavuus ja tarjonta

Kymenlaaksossa laajakaistayhteyksiä tarjoavat Kymen Puhelin Oy, TeliaSonera Finland Oy ja Elisa Oyj.

Pohjois-Kymenlaakso on vuoden 2004 loppuun mennessä kokonaan ADSL yhteyksien piirissä. Haja-asutusalueiden laajakaistayhteyksiä on toteutettu alueellisen maaseutuohjelman (ALMA) rahoituksella. Syksyllä 2004 toteutetaan viimeisinä kohteina seudun reunoilla sijaitsevien, naapurimaakuntien alueille ulottuvien kylien sekä muutamien kylien, joissa tilaajamäärä jää alle viiden yhteydet. Tuettavissa kohteissa tilaajamäärä on ollut 10-15, ja tukitaso on ollut noin 160 euroa/tilaaja. Koska TeliaSonera Finland Oy on jatkanut ADSL liityntäjohtojen maksimipituutta 6,5 kilometriin, jää seudulla vain noin 2,5 % (300 kpl) kotitalouksista laajakaistaverkoston ulkopuolelle. Näiden talouksien saaminen laajakaistan piiriin maksaa niin paljon, että kannattaa odottaa teknologian kehittymistä.

Etelä-Kymenlaaksossa on 18 keskusaluetta, joissa ei ole laajakaistavalmiutta vuoden 2004 loppuun mennessä. Keskusten alueella on noin 1000 asuntokuntaa. Arvion mukaan Etelä-Kymenlaaksossa on  noin 230 halukasta laajakaistaliittymän tilaavaa asuntokuntaa.  Arvio käsittää ne kotitaloudet, jotka ovat valmiit tilaamaan liittymän lähes välittömästi, kun valmius on  siihen on luotu. Liittymien hankintaan vaikuttaa ratkaisevasti kylien aktiivisuus ja operaattoreiden myyntikampanjat. Lisäksi on otettava huomioon, että liittymätiheys kasvaa  jatkuvasti, mistä johtuen kysyntä esim. vuoden 2005 lopussa on  suurempi kuin nykytilanteessa.   

Tavoitetilan kuvaus

Vuoden 2005 lopussa on kiinteän puhelinverkon avulla 95 % Kymenlaakson puhelinkotitalouksista laajakaistatarjonnan piirissä ja lopuilla laajakaistaratkaisut perustuvat langattomaan tekniikkaan. Paikallisia aktiviteetteja on syntynyt ja ne ovat verkottuneet. Sähköinen asiointi on lisääntynyt ja verkkojen kautta saatavat palvelut ovat parantuneet.

Nykyiset ADSL- ym. yhteydet ovat kiinteitä puhelinmodeemiyhteyksiä, joiden kehitys jatkuu. Tiedonsiirtotarve tulee kasvamaan erittäin nopeasti (puhepalvelu, videoneuvottelu, kuvapuhelin, digitaalinen sisältö mm. Internet-tv, elokuvat, musiikki, viihde). Erilaiset verkkoratkaisut täydentävät toisiaan (valokaapeli, kiinteä kupariverkko ja langattomat tekniikat).

Avoin operaattoreista riippumaton nopea tietoverkko takaa kilpailuun perustuvien monipuolisten palveluiden ja sisältöjen tuotannon.

Toimenpiteet

Lähtökohtaisesti ensimmäinen toimenpide tulee olla laajakaistaisten tietoliikenneyhteyksien tarjonnan mahdollistaminen myös niihin haja-asutusalueiden kyliin, joissa sen toteuttaminen ei liiketaloudellisesti ole muutoin järkevää. Tämä tarkoittaa julkishallinnon rahallista tukea näiden kylien laajakaistayhteyksien rakentamiselle. Pohjois-Kymenlaaksossa laajakaistayhteydet on rakennettu alueellisesta maaseutuohjelmasta (ALMA) saadun tuen avulla. Etelä-Kymenlaaksossa haja-asutusalueilla, saaristossa ja pienemmissä taajamissa, joissa tilaajia on vähän, ei laajakaistayhteyksiä voida toteuttaa liiketaloudellisin perustein. Näillä alueilla tullaan toteuttamaan laajakaistayhteyksien rakentaminen tuetusti.

Pidemmän aikavälin toimenpide on edistää Internet tekniikoiden ja palveluiden paikallista osaamista, yritystoimintaa ja palvelutarjontaa Kymenlaaksossa. Tätä tehtävää voidaan toteuttaa mm. edistämällä paikallisten kyläyhteisöjen käynnistämiä tietoverkkohankkeita, helpottamalla pienten, Internet palveluja tuottavien yritysten toimintaa ja tukemalla uusien palveluiden paikallisia kehittämishankkeita.

Kymenlaakson alueella toimii eLiiketoiminta Kymenlaaksossa -projekti, jonka tarkoituksena on vahvistaa alueen pk-yritysten kilpailukykyä markkinoilla parantamalla sähköisen liiketoiminnan osaamista. Projekti perustuu alueella vuonna 2003 tehtyyn tutkimukseen, jonka tuloksia on nähtävillä www.eliiketoiminta.com –sivuston Raportit -osiossa. Projektin varsinaisia kohderyhmiä ovat Kymenlaakson pk-yritykset, joilla on valmiuksia ja halua kehittää omaa liiketoimintaansa toimintaprosesseja sähköistämällä sekä alueen tilitoimistot, joilla on tarve kehittää omia toimintatapojaan ja järjestelmiään. Projektin välillisiä kohderyhmiä ovat alueen sähköisen liiketoiminnan palveluiden ja sovellusten tarjoajat. Hanke edistää laajakaistaliittymien leviämistä pk-yrityksissä tukemalla hankinnan kustannuksia 80%:lla ja käyttöön tai käyttöönottoon liittyvää koulutusta sekä konsultointia noin 50%:lla.

Kotkan- Haminan seudulla toimiva Open Office –koulutushanke tukee kaikkia pk-yritysten toimistoympäristön ja tuotannon tietotekniikkaan liittyviä koulutuksia 50 %:lla. Hanke kerää yritysten tarpeista tietoa ja järjestää pyydetyt koulutukset. Koulutuksen kohteina ovat muun muassa tietoliikenneyhteyksien hallinta, tietoturva ja internet sovellukset.

Kymenlaaksossa jatketaan laajakaistaliittymien markkinointia seudullisten projektien yhteydessä.

Strategian toteutuksen seuranta ja raportointi

Laajakaistatoimikunta seuraa tietotekniikkayhteyksien kehittymistä (barometrit) ja fyysistä ympäristöä kehittävien hankkeiden toteutumista vuosittain. Seutukunnat seuraavat paikallisympäristöjen kehittymistä.