Liikenne- ja viestintäministeriö asetti 1.10.2007 laajakaistan kehittämistyöryhmän edistämään nopeiden ja luotettavien tiedonsiirtoyhteyksien tarjontaa koko maassa. Työryhmän tulee seurata nopeiden tiedonsiirtoyhteyksien ja –palveluiden tarjonnan kehittymistä, tehdä valtioneuvostolle toimenpidesuosituksia ja raportoida tarjonnan kehittymisestä valtioneuvostolle. Työryhmän toimikausi on 1.10.2007 – 28.2.2011. Työryhmän tulee luovuttaa väliraportti laajakaistayhteyksien tarjonta- ja käyttötilanteesta vuosittain tammikuun loppuun mennessä ja lopullinen selvitys 28.2.2011 mennessä.

Asetettu työryhmä on kaikkiaan viides liikenne- ja viestintäministeriön asettama laajakaistan tarjonnan edistämistä valmisteleva työryhmä. Ministeriön asettama laajakaista- ja internetyhteyksien saatavuuden seurantaryhmä toimi vuosina 2001 – 2002, kansallisen laajakaistan strategiatyöryhmä toimi vuonna 2003, kansallisen laajakaistastrategian toimeenpanoryhmä toimi vuosina 2004-2007 ja laajakaistan alueellisen seurannan työryhmä toimi vuosina 2005 – 2006.

Työryhmän perustamisen jälkeen laajakaistatarjonnan ja -käytön edistämisessä on tapahtunut paljon merkittäviä muutoksia myös valtiovallan toimenpiteiden ansiosta ja työryhmän toimenkuva on laajentunut entisestä. Vuoden 2008 aikana valtioneuvosto on lisännyt maakuntien liittojen panosta nimittämällä maakuntien liitoista neljä jäsentä lisää työryhmään. Myös hallinnon panosta työryhmään on lisätty nimittämällä kolme uutta jäsentä liikenne- ja viestintäministeriöstä sekä yksi jäsen Viestintävirastosta työryhmään.

Työryhmän puheenjohtajana toimii viestintäneuvos Antti Kohtala liikenne- ja viestintäministeriöstä ja varapuheenjohtajana neuvotteleva virkamies Juha Parantainen liikenne- ja viestintäministeriöstä. Työryhmän sihteereinä toimivat neuvotteleva virkamies Kaisa Laitinen liikenne- ja viestintäministeriöstä, ylitarkastaja Timo Kievari liikenne- ja viestintäministeriöstä sekä viestintäverkkoasiantuntija Klaus Nieminen Viestintävirastosta. Työryhmän jäseninä toimivat aluekehitysjohtaja Pekka Urjanheimo työ- ja elinkeinoministeriöstä, erityisasiantuntija Simo Tanner Suomen Kuntaliitosta, maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitosta, maakuntajohtaja Pertti Rajala Satakuntaliitosta, kehitysjohtaja Eero Aarnio Etelä-Savon maakuntaliitosta,  maakuntainsinööri Tapio Tuhkanen Varsinais-Suomen liitosta, erityisasiantuntija Marja-Riitta Mattila-Nurmi Pirkanmaan liitosta, kehityspäällikkö Tuomas Seppälä Digita Oy:stä, kehityspäällikkö Jaakko Kemppainen DNA Oy:stä, tuotantojohtaja Kirsi Valtari Elisa Oyj:stä, projektipäällikkö Jouko Viitanen Finnet Focus Oy:stä, varapuheenjohtaja Tuija Riukulehto Suomen Seutuverkot ry:stä, osastopäällikkö Raimo Mäki TeliaSonera Finland Oyj:stä, johtaja Jukka-Pekka Joensuu TDC Oy:stä ja yksikönpäällikkö Petri Makkonen Viestintävirastosta. Työryhmän on kokoontunut 31.1.2009 mennessä yksitoista kertaa.

Hallituksen ohjelman mukaista tavoitetta nopeiden ja edistyksellisten laajakaistayhteyksien ja palveluiden tarjontaa kaikille kotitalouksille ja yrityksille tulee edistää. Valokuituyhteyksien ja kiinteän verkon teknologioiden sekä nopeiden langattomien yhteyksien rakentamisen edistäminen tilaajayhteyksien tarjonnassa edellyttää monia toimenpiteitä, joita on käynnistettävä mahdollisimman nopeasti ja oikea-aikaisesti.

Euroopan komission julkaiseman raportin (CoCom-41 Final, 28.11.2008) mukaan kiinteiden verkkojen laajakaistayhteyksien määrä sataa asukasta kohden oli Suomessa 1.7.2008 neljänneksi korkein EU:n jäsenmaista (30,7 %), Tanskan (37,4 %), Alankomaiden (35,8 %) ja Ruotsin (32,5 %) jälkeen. Suomi on ollut tässä tilastossa viime vuosina kolmantena hieman Ruotsia edellä. Kiinteiden verkkojen laajakaistayhteyksien määrän kasvu 1.7.2007 - 1.7.2008 oli tipahtanut unionin jäsenmaiden laajakaistayhteyksien keskimääräisen kasvun alapuolelle, kasvun oltua sitä ennen monena vuonna jäsenmaista nopeinta.

Suomessa laajakaistaliittymien kasvu on siirtynyt lähes kokonaan mobiiliin laajakaistaan, joiden määrä sataa asukasta kohden oli viime kesänä 5,8 %. Mobiiliksi laajakaistaksi laskettiin Suomessa kiinteähintaisella kuukausimaksulla tarjotut datasiirtoliittymät, jolloin siirretyllä datasiirtomäärällä tai internetissä vietetyllä ajalla ei ole vaikutusta käyttäjämaksuun. Euroopan unionin komissio on ehdottanut mobiiliksi laajakaistaksi laskettavaksi ne liittymät, joilla on viimeisimmän kolmen kuukauden aikana käytetty datasiirtoon. Tällä laskentatavalla mobiilien laajakaistaliittymien määrä olisi Suomessa paljon nykyistä määrää korkeampi. Suomessa oli 1.7.2008 käytössä yli 1 920 000 laajakaistaliittymää, joista noin 46 % oli siirtonopeudeltaan 2 megabittiä tai sitä nopeampia.

Käytössä olevien laajakaistayhteyksien keskimääräisen siirtonopeuden arvioidaan olevan monissa kehittyneissä laajakaistamaissa Suomea korkeampia. Nopeimpien laajakaistayhteyksien tarjonta on Suomessa selkeästi suurempaa kuin nopeiden laajakaistayhteyksien käyttö (liite 1). Loppukäyttäjät eivät näytä kokevan tarvetta todella nopeisiin yhteyksiin nykyisellä palveluntarjonnalla.

Laajakaistaliittymien kuukausimaksut ovat pysyneet melko samoina viimeisten vuosien aikana. Laajakaistayhteyksien hinnat ovat olleet nousussa maaseudulla ja harvaanasutuilla alueilla, kun hinnat kaupungeissa ja suurimmissa taajamissa ovat lisääntyneen kilpailun ansiosta olleet hienoisessa laskussa. Hitaimpien laajakaistayhteyksien kuukausimaksut ovat keskimäärin hieman yli 20 euroa kuukaudessa ja nopeimpien noin 40 - 50 euroa kuukaudessa. Suomen laajakaistahinnat ovat keskimääräistä tasoa EU-maiden hintavertailussa.

Suomen laajakaistamarkkinoilla ja laajakaistayhteyksien tarjonnassa on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Valokaapeleihin ja kaapeli-tv-verkkoihin perustuvia jopa 100 megabitin yhteysnopeuksia on alettu tarjoamaan laajemmassa mitassa kohtuuhintaisena myös kotitalouksille. Matkaviestinverkkojen (3G, @450) avulla tarjottavien laajakaistayhteyksien siirtonopeudet ja käyttäjämäärät ovat huomattavassa kasvussa ja peittoalueet laajentumassa. Myös muiden langattomien järjestelmien (WiMAX) tarjonta lisääntyy.

Liikenne- ja viestintäministeriön verkkosivuilla on vuoden 2008 aikana julkaistu mm. seuraavat tutkimukset ja selvitykset: "Vesiosuuskunnat haja-asutusalueiden kuituverkkojen rakentajina" (7/2008), "Kotitalouksien telepalvelujen alueellinen saatavuus 2008" (37/2008), "Laajakaista kaikkien ulottuville. Kansallinen toimintasuunnitelma tietoyhteiskunnan infrastruktuurin parantamiseksi" (46/2008) sekä "Lähiajan laajakaistatarpeet maaseudulla" (57/2008).

Valokuituyhteyksiin tai muihin riittävän nopeita yhteyksiä tarjoaviin tekniikoihin perustuvien, kohtuuhintaisten ja laadukkaiden laajakaistayhteyksien tarjonta kotitalouksille ja yrityksille myös suurten taajamien ulkopuolella tulee ajan myötä yhä tärkeämmäksi nopeita siirtoyhteyksiä edellyttävien palvelujen (mm. teräväpiirtotelevisio) yleistyessä ja lisääntyessä.

Osana kansallisen tietoyhteiskuntastrategian edistämistä hallitus on laajentanut kotitalousvähennysoikeuden piiriä samalla kun vähennyksen suuruutta on nostettu. Kotitalousvähennyksen piiriä on laajennettu tieto- ja viestintätekniikan laitteiden, ohjelmistojen, tietoturvan ja tietoliikenneyhteyksien asennus-, kunnossapito- ja opastustöihin. Vähennysoikeus ei kuitenkaan näyttäisi koskevan esimerkiksi suunnitteilla olevan nopean runkoverkon ja kodin välisen valokuituyhteyden rakentamista oman kiinteistön tai tontin ulkopuolella.

Hallitus hyväksyi valtioneuvoston istunnossa 4.12.2008 periaatepäätöksellä kansallisen laajakaistaohjelman toteuttamisen. Toimintasuunnitelman ensimmäisessä vaiheessa vuoden 2010 loppuun mennessä taataan yleispalveluna kaikkiin vakituisiin asuntoihin sekä yritysten ja julkishallinnon toimipaikkoihin vähintään yhden megabitin laajakaistayhteys. tätä koskeva hallituksen esitys viestintämarkkinalain muuttamisesta on annettu eduskunnan käsiteltäväksi 19.12.2008.

Toimintasuunnitelman toisessa vaiheessa on tavoitteena vuoden 2015 loppuun mennessä taata kysynnän mukaisesti saataville 100 megabitin laajakaista lähes kaikkien ulottuville koko maassa. Etäisyys vakituisista asunnoista sekä yritysten julkihallinnon toimipisteistä 100 megabitin laajakaistaa tarjoavaan verkkoon saa olla korkeintaan kaksi kilometriä. Nopeiden 100 megabitin yhteyksien tavoite arvioidaan saavutettavan markkinaehtoisesti 95 prosentin kattavuudella. Osittaisella julkisella tuella 100 megabitin laajakaistayhteyksien tarjonta ulotettaisiin yli 99 prosentin kattavuuteen. Julkisella tuella edistettävän laajakaistatarjonnan kokonaiskustannukseksi on arvioitu noin 200 miljoonaa euroa, josta summasta verkko-operaattori maksaisi yhden kolmasosan, valtio yhden kolmasosan ja loppu kolmannes tulisi maakuntien ja kuntien sekä EU-rahastojen kustannettavaksi.

Hankkeen toteutusta varten on perustettu liikenne- ja viestintäministeriön, maakuntaliittojen ja Viestintäviraston yhteinen Laajakaista kaikille –hanke. Yhteyshenkilöt kokoontuvat säännöllisesti liikenne- ja viestintäministeriön johdolla arvioimaan hankkeen edistymistä ja jatkotoimia. Lokakuun 2009 loppuun mennessä arvioidaan, minne nopeiden laajakaistayhteyksien oletetaan syntyvän markkinaehtoisesti ja missä valokuituyhteyksien rakentamiseen annetaan julkista rahoitustukea. Julkisesti tuettujen yhteyksien rakentaminen kilpailutetaan ja yhteydet rakennetaan vuosina 2009-2015. Vuonna 2012 arvioidaan nykyisen toimintasuunnitelman toteutumista ja tarvittaessa tarkistetaan sitä.

Euroopan unionin komissio on valmistellut yhden miljardin euron elvytystukea laajakaistayhteyksien tarjonnan edistämiseen maaseudulla. Tuki rahoitettaisiin EU:n maaseudun kehittämisrahaston käyttämättömistä varoista ja eri maiden saama tuki noudattelisi maaseudun kehittämisrahaston jakoperusteita ja tuki kanavoitaisiin maaseudun kehittämisrahaston kautta. Suomessa maaseudun laajakaistatukeen saataisiin tästä rahastosta vuosille 2009 ja 2010 yhteensä arviolta 25 miljoonaa euroa.

Työryhmä on kartoittanut alustavasti työohjelmaansa vuodelle 2009 ja päätynyt ainakin seuraavien kohtien selvittämiseen:

Nopeiden tietoliikenneyhteyksien taloudelliset vaikutukset ja työllistävyys. Kartoitetaan tehtyjä arvioita ja selvityksiä.

Osittain julkisella tuella rakennettavan laajakaistatarjonnan ja kaupallisesti rakennettavan laajakaistatarjonnan yhteen nivouttaminen. Laaditaan ehdotus toimenpideohjelmaksi, jolla tuetaan vuodelle 2015 asetetun nopeus- ja väestöpeittotavoitteen (100 megabittiä saataville yli 99 % väestöstä). Tarkastelu sisältää: markkinaehtoisesti rakennettavat verkot, julkisesti tuetut verkot ja tilaajayhteydet.

Kaupallisen laajakaistan rakentamisen edistäminen. On selvitettävä, mitä menetelmiä ja keinoja olisi otettava käyttöön laajakaistan tarjontaan soveltuvan infrastruktuurin rakentamisen edistämiseksi alueilla, joilla julkista taloudellista tukea ei ole saatavilla.

Julkisesti tuetun, haja-asutusalueiden laajakaistaverkkojen erilliskysymykset. Selvitetään verkon omistuksen, palveluntarjonnan turvaamisen, seutuverkkojen tukemisen, standardoinnin ja muiden vastaavien tekijöiden vaikutuksia laajakaistan tarjontaan.

Open access –malli. Selvitetään pilotointia hyödyntäen, mikä olisi suomalainen open access –malli, miten ja missä tilanteissa verkon avoimuutta (tasapuolinen pääsy) voidaan soveltaa ja mitä kehittymismahdollisuuksia se tarjoaa laajakaistan tarjontaan.

Yhteisrakentaminen. Jatketaan toimia yhteisrakentamisen lisäämiseksi ja edistämiseksi verkkojen rakentamisessa, jotta laajakaistan rakentaminen tulisi nykyistä selvemmin osaksi muuta yhdyskuntarakentamista. 

Tilaajayhteyksien erityiskysymykset. Selvitetään viimeisen kahden kilometrin tilaajayhteyksien toteuttamismahdollisuuksia (tekniikat, toimintamallit yms.).

Erilliskysymykset ja selvitykset. Valmistellaan selvityksiä muista toimikauden aikana esille nousevista erillistarpeista.

Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2009

Työryhmän puolesta

Antti Kohtala
viestintäneuvos, puheenjohtaja

Edelliset raportit