 |
 |
 |
||||||
|
|
|||||||||
|
|
|
 |
|
|
|
Loppuraportti 1.5 Laajakaistan ja Internetin käyttö Laajakaistan hankkiminen kotitalouteen edellyttää käyttäjien kiinnostusta ja valmiuksia tietotekniikan ja Internetin tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Liittymän hankkiminen edellyttää lisäksi tarvittavia taloudellisia resursseja käyttökustannusten ja laitehankintojen kattamiseksi. Taloudelliset seikat, tietotekniikkaa kohtaan tunnetut yleiset pelot ja itse arvioidut riittämättömät taidot olivat vuonna 2003 keskeisimpiä syitä olla hankkimatta Internetiä kotikäyttöön. Koulutus on tutkimusten mukaan merkittävä Internetin ja laajakaistan käyttöä selittävä tekijä. Esimerkiksi vuonna 2004 laajakaistainen Internet-yhteys oli selvästi yleisempi korkeammin koulutetuilla. Internetin käyttö kodeissa painottui kuitenkin ensisijaisesti peruspalveluihin (sähköposti, tiedonhaku, pankkiasiat). Internetissä oli tarjolla vain vähän sellaisia sisältöpalveluja, jotka edellyttivät laajakaistan käyttöä.7 Vuonna 2005 laajakaistaiset Internet-yhteydet yleistyivät ja kaikista tietokonetalouksista laajakaistaliittymä oli yli 70 prosentilla. Suomi ja muut Pohjoismaat olivat eturivissä Internetin käytössä. Yleisimmät käyttötarkoitukset olivat edelleen sähköposti, tiedonhaku ja erittelemätön surffailu. Keskeinen syy Internetin ja laajakaistayhteyden hankkimattomuuteen oli Internetin käyttömahdollisuus muualla. Strategiakaudella laajakaistaisten Internet-liittymien määrä on kasvanut ja Internetin käyttötarkoitukset monipuolistuneet. Esimerkiksi verkkokaupan, Internet-puheluiden ja julkishallinnon palveluiden merkitys Internetin käyttötarkoituksina on kasvanut. Vuonna 2006 lähes puolet suomalaisista oli ostanut jotain verkkokaupasta. Opiskelijat ja työlliset olivat ahkerimpia verkkokaupan käyttäjiä. Eläkeläisten verkkokaupankäynti oli vähäistä. Verkkokaupoista ostettiin useimmin matkailuun liittyviä tuotteita. Vaatteet ja jalkineet olivat toiseksi suosituin tuoteryhmä. Nettikaupan merkitys näyttää olevan edelleen kasvussa. Kevään 2006 aikana yksityistarkoituksiin tehtyjen nettiostosten kokonaisarvo oli noin 620 miljoonaa euroa. Vuositasolla tämä vastaisi 2,5 miljardin euron arvosta ostoksia.8 Vuonna 2005 kaksi kolmasosaa Internetin käyttäjistä oli hyödyntänyt julkishallinnon palveluita. Eniten julkishallinnon sivuja käytettiin tiedon etsimiseen. Myös asiointipalvelujen käyttö yleistyi. Tärkeimmät ja yleisimmin käytetyt valtionhallinnon sähköisistä palveluista olivat tiedotus, lomakkeet ja asiointipalvelut. Vuonna 2006 joka neljäs Internetin käyttäjä oli joskus hoitanut henkilökohtaisia asioitaan viranomaisten kanssa Internetissä. Lomakkeita oli täyttänyt ja lähettänyt joka viides käyttäjä. Kasvava julkisten palvelujen tarjonta viestintäverkoissa edistää laajakaistapalvelujen leviämistä. Julkisten palvelujen osalta laajakaistastrategian tavoitteena oli nostaa Suomi yhdeksi verkkoasioinnin johtavista maista vuoteen 2007 mennessä. Vuonna 2006 noin 67 prosenttia julkishallinnon palveluista oli käytettävissä verkossa siten, että asian pystyi hoitamaan loppuun asti verkon välityksellä. Suomi sijoittui EU-maiden joukossa kärkeen mitattaessa Internetin käyttöä viranomaistiedon haussa.9 Internetin ja verkossa olevien palveluiden käyttämättömyyden keskeisiä syitä ovat edelleen puutteelliset taidot sekä epävarmuus tietoturvallisuuteen liittyvistä asioista. Tietoturvallisuuteen liittyvät pelot vähentävät kuluttajan kiinnostusta esimerkiksi verkkokaupan käyttöä kohtaan. Pelot liittyvät usein luottokortti- ja henkilötietojen luovuttamiseen Internetissä.10 Internetin hankinnan ja käytön kustannukset ovat menettäneet merkitystään verkkopalveluiden käyttämättömyyden syinä sitten vuoden 2003. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2006 käyttökustannukset muodostuivat syyksi käyttämättömyydelle enää vain noin kymmenesosalle Internetiä käyttämättömistä. 7LVM 2003c ja 2004c
|
