 |
 |
 |
||||||
|
|
|||||||||
|
|
|
 |
|
|
|
Loppuraportti 3 Suomi kansainvälisessä vertailussa 3.1 Laajakaistan levinneisyys Kotitaloudet Kansainvälisesti vertailtaessa laajakaistan levinneisyys kotitalouksiin oli selvästi pisimmällä Kanadassa vuonna 2003.13 Kanadassa laajakaistaliittymä oli tuolloin lähes kaksi kertaa useammassa kotitaloudessa kuin Euroopan edistyneimmissä maissa. Laajakaistan nopean yleistymisen syinä nähtiin palvelujen tuominen markkinoille aikaisessa vaiheessa sekä palvelujen hyvä saatavuus koko maassa. Samana vuonna myös Yhdysvalloissa laajakaistaliittymä oli levinnyt kotitalouksiin varsin laajasti. Kanadan tavoin Yhdysvaltojen nopean levinneisyyden syiksi nähtiin liittymien ja palvelujen hyvä saatavuus. Euroopan maista laajakaistan levinneisyys kotitalouksiin vuonna 2003 oli pisimmällä Belgiassa ja Ruotsissa. Belgiassa levinneisyyttä oli edistänyt liittymien hyvä saatavuus ja suhteessa edullinen hinta verrattuna puhelinmodeemiliittymiin. Suomi oli vuonna 2003 noin vuoden jäljessä Belgiaa ja Ruotsia, mutta vastaavasti vuoden edellä Saksaa, Ranskaa ja Iso-Britanniaa. Tuolloin noin 15 prosentilla suomalaisista kotitalouksista oli laajakaista. Vastaava luku Kanadassa oli 34 prosenttia, Belgiassa 22,2 prosenttia ja Ruotsissa 20,6 prosenttia. Saksa, Ranska ja Iso-Britannia olivat kukin noin 10 prosentin tuntumassa. Vuonna 2005 kaikissa edellä mainituissa Euroopan maissa laajakaistan levinneisyys kotitalouksiin kasvoi tuntuvasti. Islanti johti tilastoa yli 60 prosentilla kotitalouksista. Alankomaissa ja Tanskassa reilulla 50 prosentilla kotitalouksista oli laajakaistayhteys. Ruotsissa, Belgiassa ja Norjassa levinneisyys oli 40 prosentin tuntumassa. Suomi oli vuoden 2005 vertailussa kuudennella sijalla. Suomessa laajakaista oli noin 35 prosentilla kotitalouksista.14 Luku oli selvästi EU:n keskiarvon (~22 %) yläpuolella. Vuoden 2006 keväällä laajakaistaliittymien määrä Suomen kotitalouksissa nousi noin 53 prosenttiin (Kuvio 9). EU-maista Alankomaat (66 %) ja Tanska (63 %) olivat Suomen edellä. Islannissa levinneisyys kotitalouksiin oli 72 prosenttia ja Norjassa 57 prosenttia. Ruotsissa laajakaista oli noin 51 prosentilla kotitalouksista. Belgiassa vastaava luku oli 48 prosenttia. EU:n keskiarvo vuonna 2006 oli 32 prosenttia (EU 25).15 Kuvio 9. Laajakaistaliittymät kotitalouksissa keväällä 2006 (EU25)
Lähde: Eurostat Liittymämäärät Laajakaistastrategian taustaksi teetetyssä selvityksessä (LVM 2003b) vertailtiin laajakaistan liittymämääriä sataa asukasta kohden. Vertailussa olivat mukana EU-maat ja laajakaistayhteyksien levinneisyyden kannalta keskeiset muut maat. Vuonna 2002 laajakaistaliittymien suhteellisia määriä verrattaessa Kanada sijoittui kolmanneksi heti Etelä-Korean ja Hongkongin jälkeen maailman laajuisessa vertailussa.16 EU-maista parhaiten sijoittui Tanska ollen viidennellä tilalla. Suomi sijoittui kansainvälisessä vertailussa tuolloin sijalle 15, jääden esimerkiksi Ruotsin, Kanadan, Belgian, Yhdysvaltojen, Japanin ja Itävallan taakse. Sekä vuonna 2002 että 2003 Suomi oli EU-maista kuudennella sijalla. Vuoden 2004 keväällä Suomi oli noussut kuudennelta tilalta viidenneksi ja loppuvuodesta sijaluku oli neljäs. Tuolloin oli saavutettu yksi laajakaistastrategian tavoitteista; Suomen nostaminen Euroopan unionin liittymävertailussa vähintään neljännelle tilalle. Eurooppalaisessa vertailussa Suomi nousi Ruotsin ja Itävallan ohi vuonna 2004. Vain Tanska, Alankomaat ja Belgia olivat Suomen edellä. Vuonna 2004 Suomi ohitti kansainvälisessä vertailussa myös Yhdysvallat. Vuoden 2005 aikana laajakaistaliittymien määrä jatkoi kasvuaan ja Suomi nousi eurooppalaisessa vertailussa sijalle 3. Suomi ohitti tuolloin myös Belgian. Taulukko 3. Suomen sijoitus laajakaistalevinneisyydessä
Lähteet: Euroopan unionin komissio, eBird, liikenne- ja viestintäministeriö Heinäkuussa 2006 Suomi oli laajakaistaliittymien suhteellisia määriä vertailtaessa EU-maiden joukossa kolmannella sijalla.17 Kuviossa 10 on esitetty laajakaistayhteyksien määrä sataa asukasta kohden. Tanska ja Alankomaat ovat listan kärjessä lähes 30 prosentin levinneisyydellä. Suomessa laajakaistayhteyksiä oli heinäkuussa 2006 noin 25 prosentilla sadasta asukkaasta. Ruotsissa levinneisyys oli noin 23 prosenttia ja Belgiassa hieman yli 20 prosenttia. Vertailun vuoksi todettakoon, että vuonna 2002 vastaavat luvut olivat Tanskassa 8,6 prosenttia, Alankomaissa 7,2 prosenttia ja Suomessa 5,3 prosenttia. Ruotsi oli tuolloin Suomea edellä 7,8 prosentilla ja Belgia 8,4 prosentilla. 18 Tammikuussa 2007 Suomen sijoitus laajakaistan levinneisyydessä pysyi ennallaan kolmantena. Laajakaistayhteyksiä oli tuolloin noin 26 prosentilla sadasta asukkaasta.19 Kuvio 10. Laajakaistaliittymät EU-maissa heinäkuussa 2006 (100 asukasta kohden)
Lähde: Euroopan komissio OECD-maiden vertailussa Suomi sijoittuu kuudennelle tilalle laajakaistayhteyksien levinneisyydessä kesäkuussa 2006 (Kuvio 11). Suomi onkin noussut kansainväliseen kärkeen liittymien levinneisyyden osalta. Vuoden 2006 OECD:n listan kärjessä olivat Euroopan unioninkin kärkimaat Tanska ja Alankomaat, joita seurasivat Islanti, Korea ja Sveitsi. Listassa Suomen taakse vuonna 2006 jäivät mm. Ruotsi, Kanada, Belgia, Yhdysvallat, Japani ja Itävalta. Kaikki nämä maat olivat laajakaistakehityksessä Suomen edellä vielä vuonna 2002. On huomattava, että Suomen sijoitus nousi 15. tilalta kuudenneksi tarkastelujaksolla 2002-2006.20 Kuvio 11. Laajakaistaliittymät OECD-maissa sataa asukasta kohden (kesäkuu 2006)
Lähde: OECD Suomessa laajakaistaisten Internet-liittymien määrä on kasvanut nopeimmin suhteessa muihin EU-maihin vuodesta 2002 vuoteen 2006. Suomessa liittymämäärän kasvu on kuitenkin hidastunut vuoden 2005 ja 2006 aikana. Kuviossa 12 on esitetty laajakaistaliittymien levinneisyys ja kasvuvauhti EU-jäsenmaittain vuodesta 2005 vuoden 2006 heinäkuuhun.21 Tanska ja Alankomaat ovat kasvattaneet vertailumaista eniten liittymämääriään. Vaikka Suomessa kasvu on hieman hiipunut vuoden 2005 aikana, on Suomi silti kolmannella sijalla tässä vertailussa. Kuvio 12. Laajakaistaliittymien levinneisyys ja kasvuvauhti EU-maissa vuosina 2005-2006
Lähde: Euroopan komissio OECD-maiden vertailussa Suomi oli viidennellä tilalla laajakaistaliittymien määrän kasvuvauhtia tarkasteltaessa kesäkuussa 200622. Tanskan ja Alankomaiden lisäksi liittymämäärän kasvuvauhti oli Suomea nopeampaa Norjassa ja Australiassa (Kuvio 13). Erot sijoilla 2.-5. ovat pieniä. Ainoastaan Tanska erottui neljästä seuraavasta kasvattaen tarkastelujaksolla liittymämääräänsä keskimäärin yli seitsemällä uudella yhteydellä sataa asukasta kohden. Australiassa, Norjassa, Alankomaissa ja Suomessa uusien liittymien määrä sataa asukasta kohden kasvoi reilulla kuudella liittymällä. Kuvio 13. Laajakaistaliittymien määrän kasvu OECD-maissa 2005-2006
Lähde: OECD Monet laajakaistakehityksen kärkimaista ovat pinta-alaltaan pieniä ja usein tiheään asuttuja (Kuvio 14). Tällaisissa maissa laajakaistaverkon rakentaminen on edullista verrattuna harvaan asuttuun Suomeen. Välimatkat ovat lyhyemmät ja pienelläkin alueella asuu paljon käyttäjiä. Laajakaistainfrastruktuurin rakentaminen tulee useissa tapauksissa taloudellisesti kannattavaksi teleyrityksille ja julkista rahoitusta ei tarvita ainakaan samassa mittakaavassa kuin harvaan asutuilla alueilla. Kuvio 14. Laajakaistaliittymät suhteessa väestötiheyteen OECD-maissa 2006 (kesäkuu)
Lähde: OECD 13LVM 2003a
|
