Sähköisen asioinnin ja verkkoliiketoiminnan kehittämisen tavoitteena on ollut laajakaistapalvelujen kysynnän lisääminen edistämällä verkossa tarjottujen palvelujen kirjoa. Laajakaistastrategian toimenpiteet ovat kohdistuneet sekä julkisiin että kaupallisiin palveluihin.

3.1 Sähköinen asiointi julkishallinnossa

Valtionhallinnossa on jo pitkään kehitetty viranomaisten ja muiden organisaatioiden välistä tiedonvaihtoa ja uudistettu prosesseja. Kattava perusrekisterijärjestelmä ja valtakunnalliset, yksilöivät tunnisteet, kuten henkilötunnus ja yhteinen yritystunnus (vuodesta 2001) ovat mahdollistaneet integroidun tiedonkeruun ja tietojen yhteiskäytön läpi koko julkisen hallinnon. Sen tuloksena hallinto on voinut huomattavasti vähentää perinteisiä asiointitapahtumia kansalaisten kanssa ja lisätä omaa tuottavuuttaan. Kun virkatodistuksen käyttö lopetettiin aikanaan mm. työnhaun ja viranomaisasioinnin yhteydessä, säästettiin kansalaisilta runsaasti turhaa vaivaa ja turhia viranomaiskäyntejä. Veroehdotusmenettelyssä veronmaksaja tietojen raportoinnin sijasta vain tarkistaa, että viranomaisella on hänestä oikeat tiedot. Vuoden 2001 huhtikuun alusta käyttöön otettu yhtenäinen yritystunnus (Verohallitus ja Patentti- ja rekisterihallitus) on mahdollistanut yritystietojen tehokkaan yhteiskäytön.

Sähköisessä asioinnissa on viimeisten neljän vuoden aikana tapahtunut runsaasti kehitystä. Kaikilla valtion virastoilla ja kunnilla on omat Internet-sivut tai ne ovat mukana hallinnonalan tai muun viranomaisen yhteisportaalissa. Virastojen tarjoamien sähköisten asiointipalvelujen lukumäärä on vuosi vuodelta selvästi kasvanut. Pankkien tunnistuspalvelun (TUPAS) käyttöönoton myötä tunnistusta edellyttävien kansalaispalvelujen määrä on lisääntynyt.  Tunnistusta edellyttävistä palveluista mainittakoon työhallinnon työnhakijapalvelut, työeläke-etuuksien tarkistamista koskeva työeläkeyhtiöiden yhteinen palvelu tyoelake.fi sekä pientyönantajille ja kotitalouksille tarkoitettu palkka.fi, jonka avulla työantajavelvollisuuksien laskeminen ja hoitaminen helpottuu merkittävästi

Valtionvarainministeriö toimeenpani laajakaistastrategiakaudella hallituksen tietoyhteiskuntaohjelman toimenpiteet, joiden tarkoituksena oli kehittää sähköistä asiointia julkishallinnossa. Toimenpiteistä osa on strategisia hankkeita ja osa konkreettisia sähköisten palvelujen kehittämis- ja rakentamishankkeita.

Konkreettisista palvelujen kehittämishankkeista olivat toteutuneet tai toteutumassa vuoden 2006 lopussa Jupa-hanke (julkiset palvelut verkkoon -hanke), sähköisen oikeusprosessien ja asiakaspalvelun kehittäminen, sähköisten työvoimapalvelujen kehittäminen, verotukseen liittyvän asioinnin mahdollistaminen, Kansaneläkelaitoksen palveluiden sähköistäminen, TYVI-palvelujen jatkokehittäminen ja markkinointi yrityksille, Palkka.fi -palvelun toteuttaminen, Suomi.fi-portaalin jatkokehitys koko julkishallinnon yhteisenä palvelukanavana ja tunnetuksi tekeminen, YritysSuomi.fi-portaalin kehittäminen interaktiivisten palvelujen suuntaan sekä Lomake.fi:n käytön laajentaminen erityisesti kuntasektorilla. Kuntien ja valtion yhteishankkeena on toteutettu verkkotunnistamisen ja maksamisen yhteispalvelu VETUMA, jonka avulla kansalaisten tunnistaminen ja verkkomaksaminen voidaan liittää osaksi mitä tahansa kunnan tai valtion sähköistä asiointipalvelua.

Julkisen hallinnon sähköisen asioinnin strategia laadittiin valtionhallinnon ja kuntien yhteistyönä vuosina 2004-2005 ja se liitettiin osaksi valtion IT-strategiaa, josta muodostui ydin Valtioneuvoston periaatepäätökseen valtionhallinnon IT-toiminnan kehittämisestä (kesäkuu 2006). Valtion tietohallinnon ohjauksen uudistaminen konsernimaisen ohjauksen lähtökohdista oli tietoyhteiskuntaohjelman keskeisiä toimenpiteitä.  TEHO-TIVI hankkeessa selvitettiin tieto- ja viestintätekniikalla aikaansaatuja tehostamishyötyjä julkisessa hallinnossa sekä tehtiin toimenpidesuunnitelma selvityshankkeen ehdotusten toteuttamiseksi.

Laajakaistastrategiassa ensisijaisesti valtiovarainministeriön tehtävänä oli varmistaa tasapuoliset ehdot julkisen sektorin tiedon hyödyntämiselle kaupallisesti. Euroopan unionin direktiivi julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä (2003/98/EY) tuli voimaan 31.12.2003. Direktiivi oli pantava täytäntöön 1.7.2005 mennessä. Asiaa valmistellut työryhmä totesi, että Suomessa jo aiemmin säädetty kansallinen lainsäädäntö, erityisesti julkisuuslaki (612/1999) sekä valtion maksuperustelaki (150/1992) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen, vastaavat ko. direktiivin vaatimuksia ja velvoitteita. Lokakuussa 2005 voimaan tulleella julkisuuslain tarkistuksella (495/2005) selkeytettiin asiakirjojen luovuttamista ja tietojen maksullisuutta eräissä tapauksissa.