Sisäasiainministeriö asetti 30.10.2003 JUPA–hankkeen toteuttamaan keskeisiä tavoitteita palveluiden saatavuuden ja laadun turvaamiseksi. Hankkeen tavoitteena oli kehittää ja tehostaa julkista palvelutuotantoa ja tuottavuutta sekä turvata julkisten palveluiden saatavuus ja laatu, tukea kuntien välistä sekä kuntien ja muiden julkisten ja yksityisten tahojen ja toimijoiden välistä yhteistyötä ja edistää julkisten verkkopalveluiden käyttöä.

JUPA–hankkeelle asetettu toimikausi kattoi ajanjakson 1.1.2004 – 31.12.2005. Toimikauden aikana toteutettu työ vaiheistettiin kahteen pääosaan: määrittelyvaiheeseen, jossa koottiin palvelutuotannon prosessikuvaukset ja mallinnettiin hankkeeseen valitut palvelukokonaisuudet, sekä käyttöönottovaiheeseen, jonka puitteissa tapahtui itse palvelukokonaisuuksien toteutus ja käyttöönotto. Käyttöönottoprojektien toteutusten siirtyminen vuodelle 2006 aiheutti sen, että hankkeen tuotosten ohjaus sisäasiainministeriössä siirtyi 1.2.2006 aloittaneelle KuntaIT – hankkeelle ja 1.10.2006 sitä seuranneella KuntaIT–yksikölle.

Hankkeen tuloksena mallinnettiin määrittelyvaiheessa asetettujen tavoitteiden mukaisesti yhdeksän alueprojektin osalta kolmentoista eri palveluprosessin tavoitetilat ja laadittiin niihin liittyvät prosessikuvaukset. Käyttöönottovaiheessa mukana olleissa kahdeksassa projektissa valmistui kaikissa asiakkaiden käyttöön toimiva sähköinen verkkopalvelu vuoden 2006 aikana. Käyttöönottoprojekteissa uuden palvelumallin mukainen toiminnan muutos ja palvelukokonaisuuksia tukevat tietojärjestelmä- ja tietojenvälitysratkaisut toteutuivat lähes suunnitellusti.

Hankkeen arvioinnissa on korostunut projektien hallinnan menetelmien sopimuskäytäntöjen merkitys toteutuksen ohjauksen välineinä erityisesti hankekokonaisuudessa, joka koostuu useista erillisistä alueprojekteista.  JUPA – hankkeessa käytetty rahoitusmalli (maakuntien liittojen kautta jaettu maakunnan kehittämisraha) ja sopimuskäytäntö (sopimuksen olivat osin liian ylimalkaisia osapuolten velvollisuuksien osalta ja monimutkaisia) eivät vastanneet kaikilta osin hankkeen hallinnoijalle asetettuun ohjaus- ja seurantavelvoitteen vaatimuksiin.

JUPA–hankkeessa toteutettuja tuotoksia pyritään jatkossa hyödyntämään ja levittämään KuntaIT–yksikön toimesta. Määrittelytyön kuvaukset julkaistiin esimerkeiksi siitä, miten kyseinen palveluprosessi oli mahdollista toteuttaa. Malleja pyritään hyödyntämään myös näihin palveluiden liittyvien jatkokehitystoimenpiteiden kohdalla. Käyttöönottovaiheen tuotosten osalta Oulun seudun päivähoidon toteutusmallin yleisesti hyödynnettävien osioiden todellista siirrettävyyttä on tarkoitus testata KuntaIT toimesta ottamalla palvelumalli käyttöön toisella alueella ja toisessa ympäristössä, jolloin toteutuksen tuotokset voidaan kuvata ja arvioida tavoitteiden mukaisella tasolla ennen niiden laajempaa levitystä. Hankkeesta saatujen kokemusten perusteella KuntaIT toiminnassa pyritään lisäksi kehittämään julkishallinnon palvelutuottajille palveluprosessien arviointiin, niiden kehityksen toteutukseen ja käyttöönottoon sekä tuotosten hyödynnettävyyteen liittyviä menetelmiä ja työvälineitä.