|
|
|||||||||
|
|
|
Loppuraportti 3.5 Sähköinen asiointi ja lainsäädäntö Sähköinen tunnistaminen Laajakaistastrategiassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi liikenne- ja viestintäministeriö toteutti lukuisia toimenpiteitä sähköistä tunnistamista koskevaan lainsäädäntöön liittyen tarkastelukaudella 2004–2006. Varmenteiden tarjontaa ja niiden hyödyntämistä allekirjoitus- ja tunnistamistarpeisiin koskevan sähköisistä allekirjoituksista annetun lain (14/2003) osalta toteutettiin lain vaikutusten ja kehittämistarpeiden arviointi. Arviointi ei tuonut esille välittömiä lain muutostarpeita. Biometrisen tunnistamisen, eli henkilön fyysiseen ominaisuuteen tai käyttäytymiseen perustuvan sähköisen tunnistamisen osalta toteutettiin kansallisen tietoturvastrategian yhteydessä hanke biometrisen tunnistamisen tietoturvavaatimuksista ja sääntelyn tarpeesta yksityisyyden suojan näkökulmasta. Hankkeessa laadittiin palvelukehittäjille ohjeistusta tietoturvan toteuttamisesta biometrian hyödyntämisen kohdalla. Tämän työn pohjalta käynnistettiin erillinen hanke biometrisen tunnistamisen tarvitseman sääntelyn arvioimiseksi ja laatimiseksi. Lisäksi valmisteltiin VAHTI-ohjetta tunnistamisesta julkishallinnon verkkopalveluissa. Sähköisen viestinnän tietosuojalaki Sähköisen viestinnän tietosuojalaki (516/2004) tuli voimaan 1. syyskuuta 2004. Lain 10 §:ssä (käsittely laskutusta varten) säädetään, että tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoamisesta annetussa laissa (458/2002) tarkoitettu tietoyhteiskunnan palvelun tarjoaja voi käsitellä teleyrityksen hallinnoiman viestintäverkon välityksellä tarjottavien kuvatallenteiden, äänitallenteiden ja muiden maksullisten palvelujensa laskutusta varten välttämättömiä teleyritykseltä saamiaan tunnistamistietoja ja muita laskutuksen kannalta välttämättömiä tietoja, jos tilaaja tai käyttäjä, jota tiedot koskevat, on antanut siihen suostumuksensa. Tietoyhteiskunnan palvelun tarjoajalla on oikeus saada teleyritykseltä edellä tarkoitetut tiedot. Lain toimeenpanoa ja seurantaa varten asetettiin toimikaudelle 1.4.2004 – 31.12.2006 sähköisen viestinnän tietosuojalain seurantaryhmä. Seurantaryhmän tehtävänä on seurata ja arvioida sääntelyn toimivuutta (ja tehdä tarvittaessa aloitteita sääntelyn muuttamisesta), tiedottaa lain vaatimuksista ja lisätä toimijoiden tietoisuutta lain keskeisistä säännöksistä, lisätä vuorovaikutusta ja yhteistyötä eri toimijoiden, erityisesti lakia valvovien viranomaisten välillä sekä raportoida hallitukselle sääntelyn toimivuudesta ja vaikutuksista. Seurantaryhmä ei ole raportoinut ongelmista koskien edellä mainittuja tietoja ja niiden luovuttamista teleyritykseltä tietoyhteiskunnan palvelun tarjoajalle. Laajakaistastrategiassa toimenpiteelle asetetut tavoitteet on täytetty. Tekijänoikeudet Tekijänoikeuslainsäädäntöä kehitettiin erityisesti tietoyhteiskunnan ja digitaalitekniikan erityiskysymysten osalta vuosina 2004-2006. Tekijänoikeuslain muuttamisesta annettu laki 821/2005 ja rikoslain 49 luvun muuttamisesta annettu laki 822/2005 tulivat voimaan 1.1.2006. Näitä koskeva hallituksen esitys 28/2004 vp annettiin 19.3.2004. Laaja lakiuudistus perustui suurelta osin ns. tietoyhteiskuntadirektiiviin (2001/29/EY), jonka pohjana ovat v. 1996 tehdyt kansainväliset tekijänoikeussopimukset, WIPOn tekijänoikeussopimus (WCT) ja WIPOn esitys- ja äänitesopimus (WPPT). Tietoyhteiskuntakehityksen kannalta keskeisiä lainsäädännön muutoksia olivat:
Tekijänoikeuslainsäädännön osalta teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamisesta annetun direktiivin 2004/48/EY edellyttämät muutokset (HE 26/2006 vp) tehtiin tekijänoikeuslakiin (laki 679/2006) ja lakiin todistelun turvaamisesta teollis- ja tekijänoikeuksia koskevissa riita-asioissa (laki 678/2006). Lait tulivat voimaan 1.9.2006. Lainmuutosten valmistelu tapahtui oikeusministeriön, kauppa- ja teollisuusministeriön ja opetusministeriön yhteistyönä.
|