Laajakaistapalvelujen klusteriohjelman tarpeen selvittämiseksi liikenne- ja viestintäministeriö teetti esiselvityksen laajakaistapalveluklusterihankkeen käynnistämistarpeesta. Selvitys tehtiin haastatteluin syksyn 2004 aikana. Haastatteluilla kartoitettiin yhteiskunnan, ICT-alueen ja laajakaistaliiketoiminnan kehittymisen trendejä. Vahvimpina nähtiin yhteiskunnan murrokset: tuottavuuden parantamisen vaatimukset ja ikääntyminen sekä ICT:n kehittyminen: ICT-toimialan laajeneminen sitä soveltaville aloille, sisältöjen digitalisaatio, avoimet standardit sekä päätelaitteiden ja verkkojen konvergenssi.

Suomessa laajakaistamarkkinat näyttäytyivät lähinnä liittymäkauppana. Laajakaistapalveluiden mahdollisuudeksi nähtiin haastatteluissa yhteiskunnan prosessien tukeminen, kuten terveydenhuollon, sosiaalialan ja koulutuksen palvelut. Näiden ongelmana oli ollut valtakunnallisen näkemyksen puuttuminen palveluiden kehittämisestä. Toinen kehitysmahdollisuus nähtiin videoon perustuvissa viihdepalveluissa. Kehitystä nähtiin hidastavan muun muassa monimutkaisiksi koetut tekijänoikeuskysymykset sekä toimivan ansaintalogiikan puuttuminen. Laajakaista-alan regulaatio oli haastattelujen mukaan onnistunutta; sitä arvioitiin voitavan harkitusti jopa lisätä yhtenäisemmän kehityssuunnan saavuttamiseksi.

Selvityksessä todettiin, että mikäli laajakaistaklusterihanke käynnistettäisiin, tulisi ohjelman olla yritysvetoinen, tiukasti fokusoitu, konkreettisiin tuloksiin pyrkivä ja kaikki liityntätekniikat huomioon ottava. Sopivimmaksi vetäjätahoksi nähtiin mediatalo tai teleoperaattori. Selvityksessä linjattiin, että laajakaistapalveluiden kehittämisessä pitää tekniikkalähtöinen kehitysote vaihtaa toimialakohtaisten palveluiden kehittämiseen. Kehityssuunniksi nähtiin joko tietyn toimialan palvelut tai kontekstisidonnaisten palveluryppäiden kehittäminen. Toisena mahdollisuutena klusteriohjelman sisällöksi nähtiin selvityksessä innovaatiotoiminnan kehittäminen, joka keskittyisi yleisen, laajakaistapalveluihin tähtäävän innovaatiotoiminnan kehittämiseen. Näiden kahden kehityssuunnan rinnalla katsottiin, että klusteriohjelmalla tulisi olla ylemmän tason näkemys, joka ohjaisi ja koordinoisi julkisen vallan ponnisteluja tietoyhteiskunnan kehittämiseksi.

Haastattelujen ja selvityksen perusteella ei kuitenkaan nähty kannattavaksi käynnistää erillistä laajakaistapalveluklusteriohjelmaa. Sitä vastoin koettiin, että laajakaistapalveluiden kehittäminen voidaan sisällyttää hallituksen tietoyhteiskuntaohjelmaan, valtion tietohallinnon kehittämistyöhön ja Tekesin teknologiaohjelmiin. Uuden klusteriohjelman käynnistämisen arvioitiin sekoittavan jo ennestään hajanaista julkisten palvelujen kehittämistä. Näihin seikkoihin viitaten liikenne- ja viestintäministeriö päätti, ettei laajakaistapalvelujen klusteriohjelmaa käynnistetä.