|
Loppuraportti
tammikuu 2007
4.3 Viestintäpalveluiden helppokäyttöisyys
Teknologian kehittämiskeskus Tekes on osaltaan myötävaikuttanut viestintäpalveluiden helppokäyttöisyyteen. Tekes panosti vuorovaikutteiseen tietotekniikkaan ja käyttöliittymiin "vuorovaikutteinen tietotekniikka FENIX" teknologiaohjelmassa. Nelivuotinen FENIX-ohjelma (2003–2007) on keskittynyt ihmisen ja tietotekniikan välisen vuorovaikutuksen hallintaan. Ohjelmassa kehitetään sellaisia ohjelmistoteknologioita ja -sovelluksia, joissa loppukäyttäjän ja tietojärjestelmän välisen vuorovaikutuksen hallinnalla ja palvelujen käyttäjäystävällisyydellä on merkittävä rooli.
Päätavoitteena on ollut kehittää käyttäjäystävällisiä sovellusteknologioita ja niihin perustuvia tuotteita ja palveluja yksityisten kuluttajien, yritysten ja julkishallinnon tarpeisiin. Ohjelman pääfokus oli sovelluksissa, ei perusteknologioissa. Tavoitteena oli luoda projekteja, jotka synnyttävät tuoteliiketoimintaa ja lisäävät yritysten kilpailukykyä ja osaamista pitkällä tähtäimellä
Tekes rahoitti vuosina 2003–2006 Fenix-ohjelman 207 tutkimus- ja tuotekehityshanketta yhteensä 45 miljoonalla eurolla.
Ohjelman päättyessä vuonna 2007 Tekes käynnistää ohjelman tulosten ja vaikuttavuuden arvioinnin. Arvioinnin jälkeen Tekes tulee myös päättämään, miten aihealueen tutkimus- ja kehitystoimintaa rahoitetaan Fenix-ohjelman jälkeen.
Myös liikenne- ja viestintäministeriö on omalta osaltaan myötävaikuttanut viestintäpalveluiden helppokäyttöisyyteen etenkin erityisryhmien näkökulmasta. Liikenne- ja viestintäministeriössä laadittiin vuonna 2004 toimenpideohjelma nimeltä Kohti esteetöntä viestintää. Ohjelmalla pyrittiin lisäämään tietoisuutta ikääntyneiden, vammaisten ja muiden erityisryhmien ongelmista sekä purkamaan esteitä kansalaisten tasavertaisuudelta viestintäsektorilla. Toimenpideohjelmalla pyrittiin myös lisäämään asiassa merkityksellisten tahojen, kuten viranomaisten, vammaisjärjestöjen, viestintäpalvelun tarjoajien sekä kuluttajien vuorovaikutusta. Toimenpideohjelmalla kerättiin lisäksi tietoa viestintäpalveluiden esteettömyyteen tällä hetkellä liittyvistä ongelmista.
Esteettömyyden toimenpideohjelmassa lueteltiin 16 konkreettista tavoitetta ja toimenpidettä, joilla pyrittiin edistämään viestintäpalveluiden esteettömyyttä. Toimenpiteiden toteutumisesta olivat vastuussa muun muassa eri ministeriöt, Hätäkeskuslaitos, Viestintävirasto, Kuluttajavirasto, Stakes sekä vammaisjärjestöt.
Liikenne- ja viestintäministeriö asetti 15.4.2005 työryhmän, jonka tehtävänä oli seurata esteetöntä viestintää koskevan toimenpideohjelman toimeenpanoa ja toteutumista. Seurantaryhmän jäseneksi kutsuttiin viranomaisten, yritysten sekä kuluttaja- ja vammaisjärjestöjen edustajia. Seurantaryhmä luovutti loppuraporttinsa ministeriölle tammikuussa 2006. Seurantaryhmän jäsenet totesivat loppuraportissa ryhmän työskentelyn lisänneen osapuolten tiedonsaantia ja vaikutusmahdollisuuksia erityisesti EU-kysymyksissä sekä muussa kansainvälisessä yhteistyössä. Myös kansallisella tasolla seurantaryhmä oli loppuraportin mukaan tehokkaasti koonnut yhteen viestintäpalveluiden esteettömyyteen liittyvien kysymysten parissa työskentelevät eri tahot. Tätä vuorovaikutusta oli ryhmän käsityksen mukaan tärkeätä ylläpitää ja syventää.
Toimenpideohjelma oli odotetulla tavalla myös lisännyt ikääntyneiden ja vammaisten painoarvoa ja näkyvyyttä viestintäsektorilla. Viestintäpalveluiden esteettömyydestä huolehtiminen on kuitenkin jatkuva prosessi. Koska kyseessä on nopeasti kehittyvä tekninen ala, palveluiden käytettävyyteen ja esteettömyyteen liittyviä kysymyksiä tulee seurantaryhmän näkemyksenkin mukaan pitää esillä pysyvästi.
|
