Tietoturvan ja yksityisyyden suojan edistäminen verkkoympäristössä tukee laajakaistayhteyksien ja tietoyhteiskuntapalvelujen kysyntää. Käyttäjille turvallinen käyttöympäristö lisää luottamusta verkossa tapahtuvaa asiointia kohtaan.

5.1 Lainsäädäntöä koskevat toimenpiteet

Sähköisen viestinnän tietosuojalaki (516/2004) tuli voimaan 1. syyskuuta 2004. Lain toimeenpanoa ja seurantaa varten liikenne- ja viestintäministeriö asetti toimikaudelle 1.4.2004 – 31.12.2006 sähköisen viestinnän tietosuojalain seurantaryhmän. Seurantaryhmän tehtävänä oli seurata ja arvioida sääntelyn toimivuutta (ja tehdä tarvittaessa aloitteita sääntelyn muuttamisesta), tiedottaa lain vaatimuksista ja lisätä toimijoiden tietoisuutta lain keskeisistä säännöksistä, lisätä vuorovaikutusta ja yhteistyötä eri toimijoiden, erityisesti lakia valvovien viranomaisten välillä sekä raportoida hallitukselle sääntelyn toimivuudesta ja vaikutuksista.

Tietosuojalain täytäntöönpanon tehostamiseksi Viestintäviraston ohjeistuskykyä vahvistettiin. Sekä Viestintävirasto että tietosuojavaltuutetun toimisto on antanut sekä yleisiä että yksityiskohtaisia ohjeita lain soveltamisesta ja tulkinnasta. Viranomaisten kesken sovittiin myös toimivaltajaosta. Jo ennen lain voimaantuloa muodostettiin kouluttajapooli ja järjestettiin koulutustilaisuuksia. Koulutustilaisuuksia oli useita eri toimijoille.

Lain jalkautus tehtiin teleyrityksille pykäläkohtaisesti koko lain osalta erillisessä työryhmässä. Työryhmä tulee jatkamaan toimintaa lain soveltamista ja mahdollisia muutostarpeita seuraavana elimenä. Yhteisötilaajien osalta järjestettiin kuulemistilaisuuksia ja tilaisuuksia on suunniteltu pidettäväksi myös tulevaisuudessa. Lisäksi viranomaisten kesken muodostettiin kanavat tietojen vaihtoon tulkintakysymysten ratkaisemiseksi.

Lain voimaantulon jälkeen täytäntöönpano oli tehokasta. Uusien sähköisen viestinnän tietosuojalain muutosten täytäntöönpano tulee huomioida vastaavasti tulevaisuudessa. Tämä voidaan tehdä hankkeen nro 32 yhteydessä.

Sähköisen viestinnän tietosuojalainsäädännön vaikutuksia arvioimaan liikenne- ja viestintäministeriö perusti seurantaryhmän maaliskuussa 2004. Seurantaryhmä toimi aktiivisesti koko toimikautensa ajan. Lakia ja lain toimivuutta arvioitiin ja tehtiin tarvittaessa esityksiä muutostarpeiksi. Lakiin tehtiin muutos koskien ns. massatekstiviestejä, joka tuli voimaan 1.4.2006. Vuoden 2006 lopussa eduskunnan käsittelyssä oli tietoturvamaksua koskeva lainmuutos. Lisäksi laajempi, useita säännöksiä koskeva muutos oli tuolloin valmisteilla.  Eri toimijoiden tietoisuutta pyrittiin seurantaryhmän osalta mahdollisuuksien mukaan lisäämään erilaisilla koulutustapahtumilla ja tiedottamisella. Selvitystyö koskien luettelo- ja numerotiedostuspalveluja käynnistettiin lokakuussa 2006.

Työministeriön tehtävänä oli toimeenpanna tehokkaasti työelämän tietosuojaa koskeva lainsäädäntö. Uudistettu laki yksityisyyden suojasta työelämässä (759/2004) tuli voimaan 1.10.2004. Uudistuksen tarkoituksena oli lisätä lakiin työntekijän huumausaineiden käyttöä koskevien tietojen käsittelyä, kameravalvontaa ja sähköpostin suojaa koskevat säännökset. Säännökset oli valmisteltu työministeriön asettamassa kolmikantaisessa työryhmässä, jonka ehdotukset olivat yksimielisiä.

Loppuvuonna 2006 laki oli ollut voimassa kaksi vuotta ja silloin oli jo mahdollista saada luotettavaa tietoa lain vaikutuksista yleensä ja erityisesti niiden säännösten toimivuudesta, jotka lisättiin uudistettuun lakiin. Tämän vuoksi työministeriö käynnisti vuoden 2006 lopussa selvitystyön, jossa tutkitaan, miten työnantajan työntekijöistään ja mahdollisesti myös työnhakijoista keräämien henkilötietojen käsittely toteutetaan. Tutkimuksella oli tarkoitus selvittää yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain ja siihen liittyvien yhteistoimintaa työelämässä koskevien ja muiden lakien vaikutuksia sekä yksityisellä että julkisella sektorilla mukaan lukien erikokoiset työpaikat. Tutkimuksessa kiinnitetään erityistä huomiota mm. kameravalvontaa ja sähköpostin suojaa koskevien säännösten soveltamiseen käytännössä. Lain vaikutuksia koskevan tutkimuksen arvioidaan kestävän noin vuoden.