Lasten kannalta turvallisen Internetin kehittämisessä eri toimijoiden yhteistyö on erittäin tärkeätä. Liikenne- ja viestintäministeriö on omalta osaltaan pyrkinyt edistämään eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Avaintoimijoita asiassa ovat teleyritykset ja muut Internet-palvelujen tarjoajat, sisällön tuottajat, viranomaiset sekä lastensuojelujärjestöt.

Liikenne- ja viestintäministeriö on painottanut eri toimijoiden itsesääntelyn merkitystä Internetin laittoman ja haitallisen sisällön torjumiseksi. Hyvin toimiva itsesääntelyjärjestelmä on todettu tehokkaaksi ja joustavaksi tavaksi vastata toiminnassa esiin nouseviin ongelmiin ja haasteisiin. 

Vuonna 2005 nousivat julkisen keskustelun kohteeksi Norjassa ja Ruotsissa teleyritysten toimet, joiden tarkoituksena oli estää pääsy ulkomaisille, lapsipornoa sisältäville sivustoille. Myös Suomessa käynnistettiin toimet lasten suojelemiseksi Internetin haitallisilta sisällöiltä. Liikenne- ja viestintäministeri Luhtasen esityksestä liikenne- ja viestintäministeriön, oikeusministeriön, sisäasiainministeriön ja valtakunnansyyttäjän viraston edustajat aloittivat Norjan ja Ruotsin estotoimenpiteiden selvittämisen. Lisäksi päätettiin selvityttää Suomen lainsäädännön mahdollisuudet rajoittaa ulkomailta Internetin kautta Suomeen levitettävää lapsipornomateriaalia.

Elokuussa julkaistun selvityksen pohjalta virisi vilkas keskustelu asian puolesta ja vastaan. Ongelmakohtien selvittämiseksi liikenne- ja viestintäministeriö päätti jatkaa sekä teknisten ja käytännöllisten estokeinojen että oikeudellisten kysymysten kartoittamista. Ministeriö käynnisti lokakuussa kaksi hallinnonalojen ulkopuolista selvitystä, joista ensimmäisen tarkoituksena oli selvittää erilaisten teknisten ja käytännöllisten estokeinojen sen hetkistä tilannetta, jos toimet toteutettaisiin vapaaehtoiselta pohjalta. Toinen selvitys kohdistui niihin oikeudellisiin kysymyksiin, jotka tulisi ottaa huomioon ja ratkaista ennen yksityisiä tai viranomaistahoja velvoittaviin toimiin ryhtymistä.

Selvitykset luovutettiin liikenne- ja viestintäministeriölle joulukuussa 2005. Oikeudellisia kysymyksiä kartoittanut selvitys vahvisti ministeriön näkemyksen siitä, että vapaaehtoinen järjestely on voimassa olevan oikeuden mukainen myös Suomessa. Teleyritykset ilmoittivatkin olevansa valmiita aloittamaan suodatuksen saatuaan lapsipornosivuja koskevan listan poliisilta. Poliisi katsoi kuitenkin, ettei sillä ole oikeutta luovuttaa listaa asiaa koskevan nimenomaisen säännöksen puuttuessa.

Tämän käytännön ongelman voittamiseksi liikenne- ja viestintäministeriö laati hallituksen esityksen (HE 99/2006 vp) laiksi lapsipornografian levittämisen estotoimista. Lain tarkoituksena on varmistaa, että poliisi voi luovuttaa laatimansa luettelon lapsipornografista aineistoa sisältävistä ulkomailla ylläpidettävistä Internet-sivustoista teleyrityksille, jotta nämä voivat ryhtyä vapaaehtoisiin toimiin ulkomailta Suomeen levitettävän lapsipornografiamateriaalin estämiseksi.

Kotimaisen toiminnan ohella liikenne- ja viestintäministeriö osallistui aktiivisesti Internetin ja uuden verkkoteknologian käyttöturvallisuutta koskevan Euroopan yhteisön Safer Internet Plus –ohjelman valmisteluun (2005 – 2008). Ohjelma oli jatkoa monivuotiselle Safer Internet Action Plan –ohjelmalle (1999–2004). Ohjelman tavoitteena oli edistää Internetin ja uuden verkkoteknologian käyttöturvallisuutta erityisesti lasten näkökulmasta ja torjua sekä laitonta että loppukäyttäjälle ei-toivottuja sisältöjä.

Internetin rajattomuuden ja jatkuvan kehityksen vuoksi alaikäisten suojelu haitallisilta sisällöiltä vaatii kansallisten toimien ohella panostusta kansainväliseen yhteistyöhön. Tuloksia on viime vuosina saavutettu, mutta työ tällä saralla vaatii jatkuvaa kehitystä ja seurantaa. Liikenne- ja viestintäministeriö tulee jatkossakin panostamaan sekä kotimaiseen että kansainväliseen yhteistyöhön ja tukemaan projekteja, joilla edistetään lasten ja nuorten suojelua Internetin haitallisilta sisällöiltä.