Opetusministeriö on myöntänyt oppilaitosten tietotekniikan laitehankintoihin ja verkottamishankkeisiin avustuksia vuodesta 1996 lähtien. Tavoitteena on ollut saada kaikki koulut ja kirjastot avoimen tietoverkon piiriin. Myös tiedeyhteisön mahdollisuuksia hyödyntää tietoverkkoja on tuettu pitkäjänteisesti, jo vuodesta 1984 lähtien. Vuosina 2004-2006 toimeenpannussa Koulutuksen ja tutkimuksen tietoyhteiskuntaohjelmassa, valtion talousarviossa on ollut erillinen määräraha oppilaitosten laite- ja verkkoympäristöjen sekä vastaavien tukipalveluiden vahvistamiseksi. Määräraha on käytössä myös vuonna 2007. 

Koulujen ja oppilaitosten laite- ja verkkoympäristö on kehittynyt vuosina 2000-2005 seuraavasti:

• opiskelukäyttöön on saatu yhä enemmän työasemia
• oppilaitosten tietoliikenneyhteydet ovat jatkuvasti parantuneet
• Internet-yhteydet ovat yhä yleisempiä työasemissa ja opetustiloissa
• opetustilojen TV/videovarustus on yhä yleisempää
• tekninen tuki muissa oppilaitokissa paitsi korkeakouluissa on pysynyt alhaisella tasolla
• tieto- ja viestintätekniikan käyttöön liittyvän pedagogisen tuen järjestelyissä ei ole päästy tasapuoliseen kehitykseen.

Oppilaitosten ilmoituksen mukaan peruskouluissa oli kiinteiden ulkoisten yhteyksien osuus noussut 54 %:sta 90 %:iin vuodesta 2000 vuoteen 2005 mennessä ja vastaavasti lukiossa 97 %:sta 100 %:iin.

Vuoden 2005 kartoituksessa oppilaitoksilta kysyttiin ensimmäisen kerran ulkoisten verkkoyhteyksien nopeutta. Alle 8 Mbit/s nopeuksia oli peruskouluista 51 %:lla näiden ilmoituksen mukaan, kun 20 % peruskouluista ei tiennyt yhteysnopeuttaan. Alle 8 Mbit/s:n verkkoyhteyksiä oli 37 %:lla lukioista ja ammatillisista oppilaitoksista.

Oppilaitosten verkkoyhteyksiä on rakennettu ja niiden nopeuksia parannettu 2000-luvulla merkittävästi, mutta edelleenkin loppuvuonna 2006 noin puolella kaikista oppilaitoksista oli alle 8 Mbit/s:n ja noin viidesosalla alle 2 Mbit/s:n yhteydet.

Vuosina 2004 - 2006 opetusministeriöllä oli käytettävissä erityiset määrärahat yleissivistävien oppilaitosten tietoliikenneyhteyksien parantamiseen. Avustuksia myönnettiin 50 % hyväksyttyihin kustannuksiin, mutta kuitenkin heikossa taloudellisessa tilanteessa oleville kunnille 70 %. Avustukset ovat olleet haettavina vuosittain tammikuussa. Koska hakemuksia ei ole tullut riittävästi käytettävissä oleviin määrärahoihin nähden, on syksyisin järjestetty toinen hakukierros. Kuntien hakemukset ovat haettujen summien osalta olleet hyvin vaihtelevia. Omarahoitusosuuden saaminen oli ilmeisesti ollut monelle kunnalla vaikea löytää. Opetusministeriö katsoi, että minkään oppilaitosryhmän verkkoyhteyksien nopeudet eivät vuonna 2006 olleet riittävän nopeita, joten yhteyksien parantamista tulisi edelleenkin tukea.

Opetusministeriö toimeenpani hankkeita myös kirjastojen laajakaistayhteyksien laajentamiseksi tavoitteenaan varmistaa liityntä- ja käyttökustannuksiltaan kohtuuhintaiset ja tehokkaat tietoliikenneyhteydet kaikille kirjastoille. Vuonna 2004 hallituksen tietoyhteiskuntaohjelman asiakaspäätetyöryhmä selvitti asiakastietokoneiden määrää ja tietoliikenneyhteyksiä mm. kirjastoissa. Selvityksen mukaan vain noin puolet kirjastoista saavutti tavoitteen 1 asiakaspääte/1000 as. Ryhmän suositus oli 1-2- asiakastietokonetta/1000 asukasta. Lääninhallitusten peruspalvelujen arvioinneissa kartoitettiin yleisten kirjastojen asiakastietokoneiden määrä ja laatu sekä tietoliikenneyhteydet.

Vuonna 2005 avustusta jaettiin 460 000 euroa ja vuonna 2006 yhteensä 500 000 euroa. Erityisavustuksella tuettiin ensisijaisesti pienten kuntien, maaseutualueiden, harvaanasuttujen seutujen kirjastojen sekä kirjastoautojen sekä yhteispalvelupisteiden nopeiden tietoliikenneyhteyksien ja ajantasaisten asiakastietokoneiden hankintaa. Samalla tuettiin seudullista yhteistyötä sekä yhteistyötä muiden hallintokuntien ja yhteispalvelupisteiden kanssa.

Opetusministeriö antoi määrärahan lääninhallitusten sivistystoimentarkastajien päätettäviksi. Tämä osoittautui hyväksi käytännön ratkaisuksi. Kunnat hakivat kaksinkertaisen määrän verrattuna käytettävissä olevaan määrärahaan.

Suhteessa tavoitteisiin ja tavoitteita tukeviin arviointeihin ja selvityksiin hankkeessa päästiin hyvään alkuun. Tavoitteisiin ei kuitenkaan aivan päästy. Ministeriryhmän linjauksen mukainen määräraha kirjastojen asiakaspäätteisiin ja tietoliikenneyhteyksiin vuodelle 2007 ei toteutunut (tilanne syksy 2006).

Hankkeiden myötä osoittautui, että kirjastot ovat erittäin sopivia asiakastietokoneiden sijoituspaikkoja. Useimmissa maaseutukunnissa kirjastot olivat ainoita paikkoja julkisen hallinnon sähköiseen asiointiin. Kirjastojen kautta/avulla tapahtuvassa sähköisessä asioinnissa voidaan jatkossa hyödyntää kirjastojen ydinosaamisen aluetta: tiedonhankintaa, jota tarvitaan sähköisessä asioinnissa.

Ajantasaisen tietokone- ja mobiililaitteiston hankkimista kirjastoihin ja kirjastoautoihin tulisi opetusministeriön mukaan jatkossakin tukea. Lisäksi kirjastojen henkilöstön nähtiin tarvitsevan verkkopalvelujen täydennyskoulutusta, jotta he pystyvät opastamaan yhä kasvavaa käyttäjäkuntaa. Henkilöstön täydennyskoulutustarve nähtiin luonteeltaan jatkuvaksi.