Suomi on jatkanut hallituksen ja eduskunnan linjausten mukaisen taajuuspolitiikan ajamista erityisesti Euroopan unionissa. Tavoitteena on ollut, ettei viestintäpalvelujen tarjontaan tai käyttöön kohdistuisi ylimääräisiä lainsäädännöllisiä esteitä tai veroluonteisia maksuja. Avointen standardien käyttöönottoa on tuettu kansainvälisessä yhteistyössä. Suomella on edelläkävijän rooli eurooppalaisen tietoturvan edistäjänä. Suomi on aktiivisesti seurannut kilpailijamaiden toimintaa ja edistymistä laajakaistakehityksessä sekä vaihtanut parhaita käytäntöjä vastavuoroisuusperiaatteella.

Radiotaajuuspolitiikkaa käsittelevän ryhmän (Radio Spectrum Policy Group, RSPG) tehtävänä on valmistella RSPG:n mielipide (opinion) Euroopan Unionin komissiolle digitaaliseen televisioon siirtymisestä ja radiotaajuuksien käyttöoikeuksien jälleenmyynnistä. Kannan muodostamista varten perustettiin alatyöryhmä 19.9.2003. Työryhmän tehtävänannossa todettiin, että mielipiteessä on kiinnitettävä huomiota mahdollisiin yhteistyö- ja yhteensovittamistarpeisiin.

Työryhmän valmistelema luonnos onnistuttiin muokkaamaan sanamuodoiltaan maltilliseksi eikä lopulta sisältänyt sellaisia kohtia, joita Suomi ei voisi hyväksyä. Mielipiteen mukaan taajuuskauppa voi olla hyödyllistä tietyillä taajuuksilla, kunhan haittavaikutuksien estämiseen kiinnitetään riittävästi huomiota. Jäsenvaltiot päättävät itsenäisesti siitä hyväksyvätkö ne taajuuskaupan ja jos hyväksyvät, koska ja miten se toteutetaan. Tarvetta Euroopan tason harmonisointiin tai tiukkoihin ohjeisiin ei tällä hetkellä ole. Jonkin asteinen yhteinen lähestymistapa on kuitenkin tarpeellinen. Tämä voidaan toteuttaa edistämällä asiaa koskevaa keskustelua ja vaihtamalla kokemuksia. Käyttöoikeuden muutoksen edellytyksenä pitää olla yksittäistapauksellinen ennakkokontrolli. Eräiden taajuuksien osalta taajuuskauppaan liittyy huomattavia riskejä. Näitä ovat esimerkiksi puolustusvoimien ja viranomaisten käyttämät taajuudet.

Liikenne- ja viestintäministeriö on jatkanut kiinteätä vuorovaikutusta mm. Japanin ja Etelä-Korean hallitusten kanssa mm. maiden välillä tehtyjen viestintäpoliittisten yhteistyösopimusten puitteissa.

Tietoturvallisuusasioiden neuvottelukunta asetti kansainvälinen yhteistyö -hankkeen työryhmän pohtimaan alan kansainvälistä yhteistyötä. Hankkeen tavoitteena oli pyrkiä parantamaan suomalaisten välistä yhteistyötä tietoturvallisuussektorilla kansainvälisillä foorumeilla. Tavoitteena oli lisäksi selvittää millä eri foorumeilla ja ketkä tietoturvallisuusalalla toimivat ja vaikuttavat.

Työryhmä teetti kartoituksen, jonka avulla selvitettiin nykyistä kansainvälistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta tietoturvallisuusalalla sekä kartoitettiin tietoturvallisuusalan kansainväliseen yhteistyöhön osallistuvien henkilöiden tarpeita yhteistyön suhteen. Kartoituksessa selvitettiin myös nykyisen yhteistyöverkoston rakenne ja peitto, eri tahojen roolit kansainvälisessä yhteistyössä, tietoturvallisuusalalla toimivien näkemykset vaikuttamisen tarpeellisuudesta kansainvälisesti sekä kokemuksia kansainvälisestä yhteistyöstä, sekä identifioitiin ongelmat ja haasteet tässä yhteistyössä.

Työryhmä järjesti kansainvälisen yhteistyön seminaarin, jonka tavoitteena oli antaa eri kansainvälisissä foorumeissa Suomea edustaville ihmisille mahdollisuus keskustella yhteistyön nykytilanteesta. Yhteisen ajatustenvaihtotilaisuuden tarkoituksena oli luoda verkostoja näiden ihmisten välille sekä antaa mahdollisuus käydä keskustelua siitä miten yhteistyötä voisi edelleen kehittää.

Hankkeen puitteissa on tehty kansainvälistä tietoturvallisuuslainsäädäntöä koskeva selvitys, "Tietotuvallisuuslainsäädäntö –kansainvälinen vertailututkimus".

Euroopan verkko- ja tietoturvallisuusvirasto (ENISA) aloitti toimintansa vuonna 2005. Liikenne- ja viestintäministeriö on osallistunut ENISA:n toimintaan mm. tiedottamalla viraston ajankohtaisista asioista sekä toimimalla aktiivisesti virastoon päin toimittamalla tietoja eri kyselyihin liittyen. Viraston johtokunnan puheenjohtaja on Suomesta.

Suomi on myös aktiivisesti osallistunut eurooppalaisen tietoturvastrategian muotoiluun.