Laajakaistastrategia on maakunnan yhteinen näkemys laajakaistaisen tietoliikenteen kehittämisestä maakunnan alueella. Laajakaistastrategian valmistelusta ja toteutuksen koordinoinnista vastasi aluekeskusohjelman alainen tietomaakuntatyöryhmä, asiantuntijanaan Visiopaja Oy.

Osaltaan laajakaistastrategia nojautui aiemmin laadittuun tietomaakuntastrategiaan, jonka tietomaakuntavisio sisältää muun muassa näkemyksen "Laadukkaan asuinympäristön Itä-Uusimaa tarjoaa asukkaille, yrityksille ja yhteisöille nykyaikaisen tietoliikenneinfrastruktuurin".

Lähtötilanteessa tietoliikennepalvelut maakunnassa kärsivät samantyyppisistä saatavuusongelmista ja kilpailutilanteen kehittymättömyydestä kuin muutkin maakunnat Suomessa. Erityispiirteenä on tietoliikenneteknisesti haastava maakunnan saaristoalue.

Tavoitteet ryhmiteltiin välittömiin tavoitteisiin vuoden 2005 loppuun mennessä sekä kehitystavoitteisiin vuoden 2010 loppuun mennessä. Merkittävä osa erityisesti laajakaistasaatavuutta koskevista tavoitteista jätettiin tarkennettavaksi kuntakohtaisin päätöksin.

Välittömiksi tavoitteiksi (v. 2005 loppuun) asetettiin:

• laajakaistapalveluiden kattavuuden saavuttaminen
• kuntasektorin palvelutietoverkon määrittely
• sisältöpalvelujen tarjontatilanteen kuvaaminen.

Kattavuustavoite sisältää mm. perustason laajakaistasaatavuuden (tässä vaiheessa vähintään 1 Mbit/s / 512 kbit/s) kaikkiin kotitalouksiin, yrityksiin ja kuntasektorin toimipaikkoihin.

Kehitystavoitteiksi (vuoden 2010 loppuun mennessä) asetettiin:

• uuden laajakaistateknologiatason saavuttaminen
• kuntasektorin palvelutietoverkon käyttöönotto
• sisältöpalvelujen lisääminen tietoverkoissa.

Uusi laajakaistateknologian taso tulisi siirtokapasiteetin osalta olla peruskäytön tarpeisiin vähintään 2 Mbit/s ja se tulisi olla tarjolla kaikkiin kotitalouksiin, yrityksiin ja kuntasektorin toimipaikkoihin v. 2010 loppuun mennessä.

Tietomaakuntatyöryhmän vuoden 2006 toimintaohjelmaan otettiin lisäpainotuksena sähköisen asioinnin kehittäminen.

Keskeisimmät toimenpiteet

Laajakaistastrategian toimintasuunnitelma sisälsi yhdeksän toimenpidettä. Välittömiä tavoitteita koskevat toimenpiteet: kysyntätilanteen kartoitus alueilla joilla saatavuutta ei ole, laajakaistapalveluiden rakentamisen edistäminen, investoinnit laajakaistapalvelun toteutumiseksi, palvelutietoverkon määrittelyn laatiminen, ja sisältöpalvelujen tarjontaselvityksen laatiminen. Kehitystavoitteita koskevat toimenpiteet: uusien laajakaistatekniikoiden edistäminen ja hyödyntäminen, laajakaistapalveluiden seuranta ja tiedottaminen, palvelutietoverkon luominen, ja kuntasektorin sisältöpalveluiden yhteinen tekninen toteutus.

Työn aikana on huomioitu kansallisen laajakaistastrategian tarkennukset ja keskeiset laajakaistaan vaikuttavat lainsäädäntö- ym. muutokset.

Laajakaistapalveluiden tarjontatilanne selvitettiin operaattorihaastatteluin ja kuvattiin karttapohjalla. Peittoalueen ulkopuolelle jääneet asukkaat arvioitiin lukumääräisesti kuntatasolla (yhteensä noin 1400 asukasta). Tarjontatilanteen ja hintojen kehitystä seurattiin koko raportointiajan.

Laajakaistakysyntätilanteen kartoitus päädyttiin hoitamaan kuntakohtaisesti. Kartoitustyötä tehtiin mm. Lapinjärvellä ja Ruotsinpyhtäällä. Laajakaistapalveluiden lisäämiseen investoitiin raportointiaikana kuntakohtaisesti, erityisesti Lapinjärvellä: omaa runkoverkkoa rakennutettiin, ja saatiin sitä kautta myös operaattori tarjoamaan ADSL-yhteyksiä (Lindkoski, Kimonkylä). Myrskylän kunta rahoitti operaattorin ADSL-investointeja alueellaan. Aiemmin vastaavia rahoituspäätöksiä olivat tehneet Askola, Pukkila ja Pernaja. Tietomaakuntatyöryhmä kanavoi tietoja peittoalueen ulkopuolella olevien alueiden tarpeista operaattoreille.

Palvelutietoverkko määriteltiin yleisellä tasolla. Palvelutietoverkko yhdistäisi kuntasektorin toimipisteet. Määrittely ei ota kantaa tietoliikennetekniseen toteutukseen, vaan yhteysvälit voidaan toteuttaa eri tekniikoin ja käyttäen tarvittaessa eri operaattoripalveluita. Määrittelyn yhteydessä kuvattiin kuntien ja kuntayhtymien tietoverkkotilannetta (verkkosovellukset, palvelimet, verkkoyhteydet) ja kehityssuuntia. Tutustuttiin tietoverkkoja hyödyntävään yhteistyöhön Lahden seudulla sekä Mikkelin/Pieksämäen seuduilla (alustajavieraat). Laadittiin paikkatietoyhteistyötä koskeva suunnitelma ja luonnos pilottivaiheesta (paikkatiedon jakelupalvelu loppukäyttäjille: paikkatietoportaali / karttapalvelu) ja perustettiin asiaa eteenpäin vievä asiantuntijaryhmä.

Sähköisen asioinnin infotilaisuus/seminaari järjestettiin lokakuussa 2006, kohderyhmänä kuntasektorin toimijat. Järjestettiin kunnille kysely niiden sähköisen asioinnin tilanteesta ja kehittämistarpeesta.

Verkkosisältöjen tarjontaselvitys päätettiin siirtää laajakaistan kehittämistyöstä maakuntaportaalin toteutushankkeen sisälle.

Tulokset

Perustason laajakaistayhteyksien saatavuus on parantunut maakunnan alueella. Tämä perustuu sekä operaattoreiden omarahoitteiseen kehittämiseen, että kuntien panostukseen omilla alueillaan. Tarkkaa arviota laajakaistayhteyksien ulkopuolella olevista talouksista ei ole tehty, mutta saatavuuden ulkopuolelle jääneiden osuus on pudonnut murto-osaan. Alueellisesti suurimmat peittoalueen ulkopuoliset alueet ovat saaristossa, erityisestä Ruotsinpyhtään alueella. ADSL-tekniikka on kehittynyt siten, että yhteys toimii nyt puhelinverkossa keskitinpisteestä aiempaa etäämmällä oleviin kiinteistöihin, mikä parantaa peittävyyttä. Digitan rakenteilla olevan ns. 450-verkon ensimmäinen vaihe kattaa koko maakunnan, ja tullee käyttöön vuoden 2007 aikana. Palvelutuotteista tai -hinnoista ei ole vielä tässä vaiheessa tietoa.

Laajakaistatekniikoiden valikoima on lisääntynyt. Tärkein yksittäinen laajakaistatekniikka on silti edelleen ADSL. Kehitystavoitteen mukainen peruskäytön laajakaistayhteys (2 Mbit/s / 2 Mbit/s vuoteen 2010 mennessä) ei ole vielä tässä vaiheessa saatavilla kattavasti kaikkiin talouksiin.

Kuntasektorin toimipisteiden välinen liikennöinti yhtenäisesti määritellyillä käytännöillä, palvelutietoverkko, ei ole vielä toteutunut. Kehitystyö on osunut samaan aikaan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen aluevaiheen ja puitelain valmistelun kanssa, ja merkittäviin linjapäätöksiin tietoliikenteen järjestelyissä ei ole samaan aikaan pyrittykään. Kuntien välinen tietoliikennettä hyödyntävä yhteistyö on kuitenkin lisääntynyt yksittäisissä hankkeissa.

Ajatuksia tarpeellisista toimenpiteistä

Uuden laajakaistateknologiatason saavuttaminen: Uudet tekniikat ja näihin liittyvät palvelutuotteet tulevat tarjolle usein alueellisesti vaiheistettuna - miten varmistetaan että Itä-Uusimaa on ensimmäisten joukossa? Mikä on riittävä siirtokapasiteetti? Laajakaistapalveluiden tarpeen ja tarjonnan kehittymistä on edelleen seurattava.

Kuntasektorin palvelutietoverkon käyttöönotto: Kunta- ja palvelurakennetta koskevan puitelain mukaisissa kaupunkiseutujen yhteistyöselvityksissä kannattaa pitää esillä tietoverkkojen antamat mahdollisuudet: riippumatta hallinnollisista rakenteista tietoverkot tukevat lähipalvelujen tuottamista.

Sisältöpalvelujen lisääminen tietoverkoissa: Sähköisen asioinnin kehittämistä on jatkettava. Myös suunnitelma paikkatietoportaalista on hyvä esimerkki kuntalaiseen asti ulottuvasta julkisesta sähköisestä palvelusta.