Tietoyhteiskuntavisio

Tuodaan tietoyhteiskuntapalvelujen käyttömahdollisuus mahdollisimman laajalle alueelle. Edistetään sähköisten palvelujen tarjonnan kehittymistä yritysten ja asiakkaiden välille. Laajakaistastrategia luo onnistuessaan edellytyksiä elinkeinojen kehittämiselle.

Laajakaistastrategian mukaisten yhteyksien toteuttamiseksi paras mahdollinen tekniikka muodostuu kuparikaapeliyhteyksien (ADSL), radioyhteyksien (WLAN, WiMAX) ja valokaapelien yhdistelmästä. Erilaiset tarpeet sanelevat yhteyden toteutustavan. Tulevaisuuden kasvupotentiaali on kuitenkin parhaiten turvattu valokuituyhteyden avulla.

Käytettävää tekniikkaa merkittävämpi on kysymys asiakkaan verkkoliittymän hallinnasta. Sekä open access että operaattoreiden rakentamien verkkojen on oltava palveluoperaattoririippumattomia.

Tavoitteiden kuvaus

Tavoitteeksi asetettiin, että vuoden 2005 lopussa kiinteän puhelinverkon avulla 95 % Kymenlaakson puhelinkotitalouksista on laajakaistatarjonnan piirissä ja lopuilla laajakaistaratkaisut perustuvat langattomaan tekniikkaan. Paikallisia aktiviteetteja on syntynyt ja ne ovat verkottuneet. Sähköinen asiointi on lisääntynyt ja verkkojen kautta saatavat palvelut ovat parantuneet.

Nykyiset ADSL- ym. yhteydet ovat kiinteitä puhelinmodeemiyhteyksiä, joiden kehitys jatkuu. Tiedonsiirtotarve tulee kasvamaan erittäin nopeasti (puhepalvelu, videoneuvottelu, kuvapuhelin, digitaalinen sisältö mm. Internet-TV, elokuvat, musiikki, viihde). Erilaiset verkkoratkaisut (valokaapeli, kiinteä kupariverkko ja langattomat tekniikat) täydentävät toisiaan.

Avoin operaattoreista riippumaton nopea tietoverkko takaa kilpailuun perustuvien monipuolisten palveluiden ja sisältöjen tuotannon.

Keskeisimmät toimenpiteet

Ensimmäinen toimenpide oli laajakaistaisten tietoliikenneyhteyksien tarjonnan mahdollistaminen myös niihin haja-asutusalueiden kyliin, joissa sen toteuttaminen ei liiketaloudellisesti ollut muutoin järkevää. Tämä tarkoitti julkishallinnon rahallista tukea näiden kylien laajakaistayhteyksien rakentamiselle. Pohjois-Kymenlaaksossa laajakaistayhteydet rakennettiin alueellisesta maaseutuohjelmasta (ALMA) saadun tuen avulla. Etelä-Kymenlaaksossa haja-asutusalueilla, saaristossa ja pienemmissä taajamissa, joissa on tilaajia vähän, ei laajakaistayhteyksiä ole voitu toteuttaa liiketaloudellisin perustein. Näille alueille tehtiin tavoite 2 –ohjelman tuella selvitys laajakaistayhteyksien rakentamisesta tuetusti Pohjois-Kymenlaakson tapaan.

Julkista rahoitusta suunnattiin myös hankintoihin ja koulutukseen. Kymenlaakson alueella toimii eLiiketoiminta Kymenlaaksossa -projekti, jonka tarkoituksena on vahvistaa alueen pk-yritysten kilpailukykyä markkinoilla parantamalla sähköisen liiketoiminnan osaamista. Hanke edistää laajakaistaliittymien leviämistä pk-yrityksissä tukemalla hankinnan kustannuksia 80 %:lla ja käyttöön tai käyttöönottoon liittyvää koulutusta sekä konsultointia noin 50 %:lla. Kotkan-Haminan seudulla toimiva Open Office –koulutushanke tukee kaikkia pk-yritysten toimistoympäristön ja tuotannon tietotekniikkaan liittyviä koulutuksia 50 %:lla. Hanke kerää yritysten tarpeista tietoa ja järjestää pyydetyt koulutukset. Koulutuksen kohteina ovat muun muassa tietoliikenneyhteyksien hallinta, tietoturva ja Internet-sovellukset. Hanke päättyi vuoden 2006 lopussa. Laajakaistaliittymiä markkinoitiin seudullisten projektien yhteydessä.

Tulokset

Internet- ja laajakaistayhteyksien määrä kasvoi nopeasti vuosina 2004 ja 2005. Merkittävin vaikutin liittymien määrän kasvuun oli operaattoreiden aktiivinen kampanjointi, hintojen alentuminen sekä Pohjois- ja Etelä-Kymenlaakson projekteista tiedottaminen (kylätilaisuudet ja tiedotteet). Tällä hetkellä Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin mukaan Kymenlaakson kotitalouksista 44 prosentilla on laajakaistayhteys (34 prosentilla vuonna 2004). Internet-yhteyksiä on 60 prosentilla Kymenlaakson kotitalouksista.

Pohjois-Kymenlaakso on kokonaan ADSL-yhteyksien piirissä. Haja-asutusalueiden laajakaistayhteyksiä toteutettiin alueellisen maaseutuohjelman rahoituksella. Tuettavissa kohteissa tilaajamäärä oli 10-15, ja tukitaso noin 160 euroa/tilaaja. Koska TeliaSonera Finland Oy jatkoi ADSL-liityntäjohtojen maksimipituutta 6,5 kilometriin, jäi seudulla vain noin 2 % kotitalouksista laajakaistaverkoston ulkopuolelle.

Etelä-Kymenlaakson asukkaista 96 % asuu alueilla, joilla puhelinoperaattorit tarjoavat laajakaistapalveluja. Vuonna 2005 tehdyn esiselvityksen mukaan oli tarkoitus toteuttaa laajakaistayhteydet niille keskusalueille, joilla ei laajakaistavalmiutta vielä ollut. Asia ei julkisten toimijoiden osalta ole edennyt, koska ministeriö jäädytti kaikki rahoitukset sovittuaan Digita Oyj:n kanssa langattoman laajakaistan rakentamisesta koko maahan.

Myös palvelutarjonta on kasvanut ja Pohjois-Kymenlaaksoon syntyi erityisesti maaseutualueille yhteyksiä tarjoava palveluyritys.

Tarpeelliset jatkotoimenpiteet

Ongelmana Kymenlaaksossa ovat edelleen ns. ylipitkät yhteydet ja saaristoalueet. Pohjois-Kymenlaaksossa selvitetään yksittäiset alueet, jotka ovat edelleen kantavuuden ulkopuolella. Etelä-Kymenlaakson saaristoalueilla on osittain otettu käyttöön WiMAX-verkko, ja vuoden 2007 aikana tullaan rakentamaan useita uusia WiMAX-tukiasemapaikkoja. Myös Digita @450 verkko avataan keväällä 2007. Tuolloin langaton laajakaista käsittää eteläisimmän Kymenlaakson. Koko maan kattava @450-verkko on valmiina vuonna 2009.

WLAN-yhteyksien tarjonta tulee kehittymään nopeasti lähivuosina palvelujen yleistyessä myös ns. halvemmissa puhelimissa.  Tietoyhteiskunnan kehitys kulkee kohti nopeita välittömiä palveluja ja ratkaisuja.  Tietoliikenneinfraa hyödynnetään nykyistä tehokkaammin. Toimijoiden verkottuminen tulee yleistymään. Kestävän kehityksen toimintamallit luovat uudenlaisia toimintaympäristöjä, jotka tukeutuvat vahvasti informaatiopalveluihin.

Sovelluskohteita ovat esim. kaupalliset WLAN-palvelualueet laajoja (esimerkiksi kunnan keskusta-alueet), avoimet kaupunkiverkot, kampus-WLAN, palvelut liikenteen solmupisteissä.   Verkkoihin pääsy voi olla joko rajattu ennalta määrätylle käyttäjäkunnalle, kuten koulun opiskelijoille ja työntekijöille tai palvelua voidaan tarjota avoimesti kaikille palvelusta kiinnostuneille käyttäjille.

Jatkossa tuetaan erityisesti mobiilien laajakaistapalvelujen yleistymistä, palvelukonseptien, teknologioiden, järjestelmäratkaisujen sekä liiketoimintamallien evaluointia ja toteuttamista tavoitteena mahdollistaa innovatiivisten mobiilipalveluiden tulo markkinoille ja käytön yleistyminen Kymenlaaksossa.