Laajakaistastrategia - tavoitteet ja toteutuminen

Lapin laajakaistastrategia valmistui syyskuussa 2004. Strategiassa saatavuusaluetta koskeviksi tavoitteeksi asetettiin 90-95%:n peitto vuoden 2005 loppuun mennessä maakunnan omalla hankkeella ja loppujen 5-10 % rakentaminen valtion toimesta.

Kapasiteettitavoitteeksi asetettiin vähintään 512 kbit/s kaksisuuntaiset skaalautuvat yhteydet ilman ylärajaa.

Teknologialtaan strategia on neutraali ja perustuu avoimeen kilpailuun eli sekä operaattorit että käytettävät teknologiat valitaan kilpailutuksen avulla.

Laajakaistastrategiaa ei ole päivitetty vuoden 2004 jälkeen. Parhaillaan Lappiin ollaan kuitenkin laatimassa uutta Lapin tietoyhteiskuntastrategia 2007-2010:a, jossa asetetaan lisätavoitteita Lapin laajakaistayhteyksien kehittämiselle. Uusien (tässä vaiheessa virallista päätöksentekoa vailla olevien) tavoitteiden mukaan laajakaistan saatavuusaluetta tullaan nostamaan koko Lapin alueella 99 %:iin kotitalouksista vuoden 2010 loppuun mennessä ja lisäksi maakunnassa pyritään toteuttamaan ubiikit tietoliikenneyhteydet mobiilin 450 MHz teknologian, 3G-teknologian ja langattomien vapaaverkkojen (vastaavat ns. city-verkkoja) avulla. Lisäksi pyritään luomaan keinot nykyisen laajakaistan perusteknologian sukupolvenvaihtoon ja kapasiteetin nostoon. Mahdollisesti tämä tarkoittaa ADSL-teknologian vaihtoa johonkin muuhun teknologiaan tai sen uudemman sukupolven käyttöönottoa. Tällä hetkellä Lapin laajakaistan maksimikapasiteetti kaupunkikeskusten ulkopuolella on 4 Mbit/s, mikä ei täytä kansallisen laajakaistastrategian tavoitteita.

Vuonna 2004 laaditun strategian tavoitteet ovat vuoden 2006 loppuun mennessä toteutuneet reilusti yli asetettujen tavoitteiden. Kun strategian mukaan laajakaistayhteydet pyrittiin rakentamaan maakunnan omin voimin noin 90-95%:n saataville koko Lapin kotitalouksista, vuoden 2006 lopussa saatavuusalue oli jo noin 97-98%. Loput 2-3 % kotitalouksista jäisi strategian mukaan valtion rakennettavaksi, mutta tähän mennessä sitä ei ole tapahtunut. Myöskään Digitan 450 MHz verkko ei ainakaan ensivaiheessa kata näitä alueita. Rakentamattomilla alueilla sijaitsee yhä maatiloja, porotiloja ja matkailuyrityksiä. Sopivaa teknologiaakaan ei tahdo näille alueille löytyä, sillä 450 MHz verkon kapasiteetti on melko rajallinen, ADSL näissä kohteissa hyvin kallis ja kapasiteetiltaan rajallinen, ja WiMAXia näille alueille ei saa ko teknologiaa edustavalta yritykseltä puuttuvan runkoverkon vuoksi. Alueella on vain TeliaSoneran runkoverkko, joka ei kuitenkaan tarjoa WiMAX-yhteyksiä. Kilpaileville operaattoreille taasen ei ole kannattavaa rakentaa Wimaxia kilpailijalta vuokratun runkoverkon varaan.

Keskeisimmät toimenpiteet

Vuoden 2004 syksyllä Lapin liitossa laadittiin Lapin laajakaistastrategia ja käynnistettiin Euroopan laajuinen avoin kilpailutus laajakaistayhteyksien rakentamisesta koko Lapin alueelle aivan pienimpiä kyliä lukuun ottamatta joulukuussa 2004. Tarjoukset saatiin helmikuussa 2005.

Koko Lapin alueelle saatiin vain yksi, TeliaSoneran tekemä tarjous ja lisäksi kolmen kunnan alueelle muutamaan kylään Telepohja Oy:n tarjous. Lisäksi saatiin yksi osuuskuntapohjainen tarjous joka hylättiin. TeliaSoneran tarjous koski ADSL-tekniikkaa ja Telepohja Oy:n tarjous WiMAXia. TeliaSoneran tarjous voitti tarjouskilpailun koko Lapin alueella Tervolan kuntaa lukuun ottamatta. Toukokuussa 2005 tarjouskilpailusta pois suljettu Osuuskunta Laaka Innovaatio käynnisti kilpailutuksesta monivaiheisen valituskierteen, mistä johtuen koko Lapin laajakaistahanke oli eri oikeusasteissa käsittelyssä elokuuhun 2006 saakka, jolloin Korkein Hallinto-oikeus hylkäsi loputkin Lapin laajakaistaa koskevat kanteet. Muut valitukset oli hylätty eri oikeusasteissa jo aiemmin.

Valituksista johtuen Lapin laajakaistan rakentaminen viivästyi toukokuusta 2005 tammikuuhun 2006, eikä rakentamista päästy edes aloittamaan vuoden 2005 loppuun mennessä, jolloin yhteyksien piti alun perin olla jo valmiit. Koko rakentaminen valmistunee kuitenkin vuoden 2006 loppuun mennessä. Myös lisärakentamista lienee jossakin määrin luvassa, kun Lapin TE-keskuksen maaseutuosasto on varautunut rahoittamaan yksittäisiä kyläkohteita vielä päättyvän ohjelmakauden rahoituksella. Rakentamista on touko-lokakuun aikana haitannut Nokian Intiasta saapuvien toimitusten viivästyminen.

Tulokset

Vuoden 2006 loppuun mennessä Lapin liiton käynnistämällä hankkeella koko Lapin alueella laajakaistan saatavuusalue oli noin 97-98% kotitalouksista, mikä ylitti alkuperäiset tavoitteet.

Tarpeelliset jatkotoimenpiteet

Rakenteilla olevan 450 MHz verkon rakentamisaikataulua tulisi Lapin alueella kiirehtiä 1.4.2007 avattavan peittoalueen ulkopuolelle, koska osa kylistä jää koko ajan kaikkien rakentamistoimenpiteiden ulkopuolelle. Näillä alueilla sijaitsee maatiloja, porotiloja ja matkailuyrityksiä, joille laajakaistayhteydet ovat välttämättömät. Myös yksityiset kansalaiset ovat puuttuvista yhteyksistä hyvin vihaisia.

Myös 3G verkon kuuluvuutta tulisi laajentaa ja sen tulisi kattaa Lapissa koko gsm-verkon toimialue. Samalla nykyistä gsm-verkon toimialuetta tulisi laajentaa, sillä Lapissa on melko laajojakin alueita joissa matkapuhelin ei toimi. Varsinkin matkailuyritykset valittavat sitä, etteivät heidän asiakkaansa pysty käyttämään Lapissa puhelinta. Pahoja matkapuhelimen katvealueita on etenkin Enontekiön, Utsjoen ja Inarin alueella. Matkapuhelin ei toimi esimerkiksi koko Lemmenjoen matkailualueella, jossa käy vuosittain tuhansia matkailijoita. Lisäksi uusia tukiasemia rakennettaessa pitäisi laajentaa digi-tv:n peittoaluetta, sillä syksyllä 2007 Lapissa osa kotitalouksista tulee jäämään kokonaan television näkyvyysalueen ulkopuolelle. Digitv-, 450 MHz-, gsm- ja 3G –verkot voitaneen näillä alueilla rakentaa samojen mastojen varaan. Lapin liitto teki loka-marraskuussa 2006 tietoliikenne- ja viestintäyhteyksiä koskevan kansalaiskyselyn koko Lapin alueella. Kyselyyn vastasi 634 henkilöä Lapin kaikkien kuntien alueelta. Ne, joilla ei ole tarvittavia yhteyksiä, mainitsevat pääsyyksi sen, ettei laajakaista-, digitv- ja/tai matkapuhelinverkko ulotu niille alueille jossa he asuvat. Yhteyksien puuttumista tulisi tehdä yksityiskohtainen selvitys ja rakentamissuunnitelma yhteyksien rakentamiseksi.

Lapissa tulisi lisäksi alkaa varautumaan peruslaajakaistayhteyksien kapasiteetin nostoon ja mahdolliseen teknologian vaihtoon. Tämä edellyttää muutoksia runkoverkkoa koskevassa lainsäädännössä tai omistussuhteissa, sillä yksityinen monopolistisessa kilpailuasemassa oleva runkoverkko on selvä este Lapin laajakaistayhteyksien edelleen kehittämiselle ja nopeuksien nostamiselle yli 4 Mbit/s tai paikoin yli 256-512 kbit/s. Tätä asiaa varten tulisi palkata riippumaton selvitysmies tai käynnistää vastaava selvitystyö valtion rahoituksella. Lapin liitto on tehnyt asiasta EU:n Pohjoisen Periferiaohjelman rahoituksella kansainvälisen esiselvityksen Suomen, Ruotsin, Islannin ja Skotlannin alueella ja tarjoutuu toteuttamaan selvitystyön riippumattomana toimijana valtion erillisrahoituksella vv. 2007-2008. Tätä selvitystä tulee kiirehtiä, sillä Lapin alueella kunnille ja asukkaille on jo esitetty ylimääräisiä käyttömaksuja vielä laajakaistaa vailla oleville kylille rakennettavien laajakaistayhteyksien operoinnista, kun kyliltä saatava käyttötulo ei ole operaattorille kannattava. Kun rakennettujen yhteyksien EU-säädösten mukainen julkinen määräysvalta loppuu 5 vuoden sisällä, Lapissa ollaan hyvin haavoittuvassa tilassa. Koko verkkorakenteeseen on luotava pitkäkestoinen ja yhteisvastuullinen toimintamalli jo hyvissä ajoin ennen sitä ja sen laadinta tulee aloittaa välittömästi.

Edellisten lisäksi valtion tulisi laatia ehdot ja menettelytavat laajakaistayhteyksien rakentamiseksi niille kotitalouksille, jotka edelleen jäävät kaikkien julkisten rakentamishankkeiden ulkopuolelle siitä syystä, että kotitalousliittymän hinta tulee heille kohtuuttoman kalliiksi. Tällainen tilanne syntyy esimerkiksi adsl-teknologian rakentamisalueilla silloin, kun kotitalouden etäisyys adsl-keskittimeen on yli 6 km tai kun rakennuksessa ei ole kuparista lankapuhelinliittymää ja etäisyys keskittimeen on enemmän kuin parisataa metriä. Wimax- ja 450 MHz –teknologioiden rakentamisalueilla laajakaistan saatavuus taasen estyy usein maastonmuodosta tai valtakunnan rajan läheisyydestä johtuvista signaalin kulun estoista, mikä edellyttää käyttäjäkohtaisia erityisjärjestelyjä laajakaistayhteyden saamiseksi ja on näin ollen käyttäjälle kohtuuton kustannus. Nämä kustannukset tulisi valtion hoitaa, sillä Lapissa maakunnan ja erityisesti Lapin kuntien oma panostus laajakaistaan on jo tähän mennessä ollut hyvin suuri ja lisäksi EU-rahoituksen yleiset ehdot eivät salli yksityistalouksille kohdistettujen laajakaistatukien maksamista. Em. menettelytapojen luominen on tarpeen väestön tasapuolisen kohtelun turvaamiseksi maaseutualueilla.