|
|
|||||||||
|
|
|
Loppuraportti - Liite 1 Maakuntastrategioiden toimeenpano Pirkanmaan liitto Pirkanmaan maakuntahallitus hyväksyi Pirkanmaan laajakaistastrategian 24.1.2005. Strategiassa selvitettiin tuon hetkinen tilanne saatavuuden suhteen ja arvioitiin investointitarve kuntakohtaisesti. Kokonaisinvestoinnin tarve arvioitiin pyöreästi 1,2 miljoonaksi euroksi. Tuolloin saatavuuden piirissä oli 95,4 prosenttia asuinrakennuksista ja 97,8 prosenttia asukkaista. Saatavuuden ulkopuolelle jäi 4 300 asuinrakennusta ja 10 600 asukasta. Saatavuus vaihteli 43-100 prosentin välillä kunnasta riippuen. Pirkanmaan laajakaistastrategian keskeisinä tavoitteina ovat:
Pirkanmaan laajakaistastrategian toteutuksen lähtökohtina ovat:
Strategiaa toteuttavia toimenpiteitä on toteutettu kunnissa. Kunnat ovat arvioineet kaupallisen tarjonnan puuttumisen sekä ottaneet kantaa tavoitepeittoon ja rakentamisen aikatauluun alueellaan. Hankkeet toteutetaan kuntalähtöisesti operaattorin ja kunnan tai kunnan osoittaman toimijan välisillä sopimuksilla ja siinä aikataulussa kun kunnat ja muut rahoittajat voivat osoittaa rahoitusta tähän tarkoitukseen. Pirkanmaan liitto on avustanut julkisen rahoituksen lähteiden ja niiden käyttöön liittyvien aikataulujen selvittämisessä. Pirkanmaalla ei siis ole toteutettu liiton toimesta kilpailuttamista. Vapaata maakunnan kehittämisrahaa ei ole voitu käyttää investointeihin. Ylä- ja Etelä-Pirkanmaalla toteutetaan Länsi-Suomen tavoite 2-ohjelmaa, jonka puitteissa ei ole ollut varoja käytettäväksi laajakaistayhteyksien rakentamiseen. Opetusministeriön avustusta on joissakin kunnissa käytetty koulujen yhteyksien rakentamiseen. Vuoden 2006 lopulla on Pirkanmaalla saatavuuden ulkopuolella arviolta alle 5 000 asukasta. Julkista rahaa verkkoinvestointeihin (ja tähän kohdistuviin selvityksiin) on myönnetty n. 300 000 euroa. Vuosina 2004-2006 toteutetut keskeisimmät toimenpiteet ja käytetty rahoitus alueittain Keskeisiä toimenpiteitä ovat olleet julkisin varoin toteutetut investoinnit yhteyksien rakentamiseen. Etelä-, Kaakkois- ja Ylä-Pirkanmaalla julkiset investoinnit ovat olleet yhteensä 262 000 eur. Etelä-Pirkanmaalla n. 99,7 % kiinteän puhelinverkon piirissä olevista on nyt ADSL-saatavuuden piirissä. Hankkeiden avulla saatiin n. 1500 asuinrakennusta ja 3 800 asukasta lisää saatavuuden piiriin. Julkista rahaa käytettiin n. 200 000 eur. Kaakkois-Pirkanmaalla Pälkäneellä kahden koulun yhteydet rakennettiin opetushallituksen ja kunnan rahoituksella investoinnin ollessa yhteensä n. 40 000 eur. Ylä-Pirkanmaalla rakennettiin lisäksi Opetushallituksen ja Längelmäen kunnan rahoituksella kolmen koulun yhteydet, joiden kustannus yhteensä oli n. 22 000 euroa. Tämän lisäksi toteutettiin julkisin varoin Kaakkois-Pirkanmaalla laajakaistan tilanne- ja tarveanalyysi, jonka kustannus oli 36 500 eur. Ylä-Pirkanmaalla on toteutettu osin tavoite 2 –rahoitettu hanke, jonka katsotaan lisänneen kysyntää laajakaistayhteyksille, vaikka hankkeessa ei tehty suoria verkkoinvestointeja Vilppulassa rakennettua langattoman laajakaistan WiMAX-pilottia lukuun ottamatta. Saatavuus seutukunnassa on noussut hankkeen aikana 75 %:sta 95 %:iin kotitalouksista. Hankkeen kokonaisrahoitus oli 277 000 eur. Lounais- ja Luoteis-Pirkanmaan osalta ei ole tiedossa julkisin varoin tehtyjä investointeja. Liikenne- ja viestintäministeriö on hyväksynyt 450 megahertsin taajuusalueen digitaalisen matkaviestinverkon rakennusaikataulun. Pirkanmaalla Tampereen keskusseutu, maakunnan kaakkois- ja eteläosat sekä alueita koillis- ja länsiosista maakuntaa tulevat verkon piiriin 1. vaiheessa. @450-laajakaista avataan 1.4.2007. Havaintoja ja ajatuksia jatkotoimenpiteiksi Siitä huolimatta, että Pirkanmaallakin toimii useita verkko-operaattoreita, on tilanne maakunnallisesti oligopolistinen ja paikallisesti monopolistinen. Erityisesti haja-asutusalueilla vallitseva operaattori on de facto monopoliasemassa, sillä tarpeellista kysyntää aidolle markkinatarjonnalle ei synny. Kilpailutustilanteessa tarjouksen antaa hallitseva operaattori. Ennen laajakaistastrategian laajaa levittämisoperaatiota, laajakaistakeskittimen investoimiseksi verkon tarjoaja edellytti n. 15 käyttäjää. Strategiatyön aikana kohdattiin tilanteita, joissa tilaajien määrä oli useampikertainen mainittuun määrään nähden, mutta sitä ei pidetty riittävänä yhteyksien rakentamiseen kaupalliselta pohjalta. Tämä on osaltaan seuraus siitä, että yhteyksien rakentamista on lähdetty julkisesti tukemaan. Eriarvoiseen asemaan joutuvat erityisesti ne alueet, missä ei ole esim. rakennerahasto-ohjelmien tukirahoitusta tarkoitukseen käytettävissä. Kansallista maakunnan kehittämisrahaa ei saa käyttää investointeihin, mihin ne eivät rahoituksen minimaalisuuden vuoksi kyllä riittäisikään. Kunnissa joudutaan kansalaisten suunnasta kovaan paineeseen. Kunnilla ei ole edellytyksiä rahoittaa mittavia investointeja näissä asioissa. Erityisen haasteelliseksi tilanne tulee silloin, jos laajakaistayhteyden kapasiteetti tavoitteen mukaisesti yritetään moninkertaistaa ja nostaa kansallisen strategiatavoitteen tasolle lähivuosina. Investointien tarve muodostuu erittäin mittavaksi, mikäli uudet, esim. langattoman teknologian sovellukset eivät tuo ratkaisua asiaan. Jatkossa on syytä pitää toteuttajatahot ajan tasalla myös digi-TV:n mukanaan tuomista mahdollisuuksista.
|