Keväällä 2004 Uudenmaan liitto yhdessä kuntien kanssa kartoitti liikenne- ja viestintäministeriön pyynnöstä maakunnan laajakaistaliittymien tarjontaan liittyviä kysymyksiä. Kartoituksen perusteella liitto laati maakuntakohtaisen kehittämissuunnitelman. Maakunnan yhteistyöryhmä käsitteli Uudenmaan laajakaistastrategian 21.10.2004 ja liiton maakuntavaltuusto hyväksyi Uudenmaan tietoyhteiskuntastrategian 13.11.2004.

Laajakaistastrategian valmisteluprosessi osoitti, että laajakaistaliittymien tarjonta Uudellamaalla oli kattava mutta samalla se osoitti, että saatavilla olevat taustatiedot olivat riittämättömät yksityiskohtaisen rakentamissuunnitelman tekemiseksi. Esitettiin toivomus, että viranomaisyhteistyön kautta voidaan parantaa taustatietojen saantia ja myös tällä tavalla vahvistaa laajakaistatarjonnan parantamisen edellyttämää suunnittelutyötä.

Kartoituksen johtopäätökset olivat, että kehittämisen painopisteet jatkossa ovat:

• sähköisten palveluiden kehittäminen maakunnassa
• seutukuntien yhteistyön tehostaminen seutukohtaisen tietohallinnon kehittämiseksi asteittain

Langattoman laajakaistaverkoston rakentamista pääkaupunkiseudulle pidettiin tärkeänä, mutta samalla katsottiin, että se tulisi olla yksityisen sektorin tehtävä.

Fyysinen valokaapeliverkko

Koska Uudellamaalla ei ole ollut saatavilla julkista rahoitusta tietoliikenneyhteyksien rakentamiseen, ovat operaattorit vastanneet verkon päivittämisestä ja rakentamisesta. Kunnat ovat paikallisesti suorittaneet pienimuotoista valokaapelirakentamista omiin tarpeisiinsa fyysisen infrastruktuurin ylläpidon yhteydessä.

Vaikka yksittäisiä katvealueita (lähinnä rakennuksia) vielä on esim. saaristossa, ei aikavälillä 2004-2006 ole esitetty uusia merkittäviä rakentamistarpeita. Olettamuksena on että @450-verkko vastaa tarpeisiin.

Langattomat yhteydet

Langattomien yhteyksien yleistyminen on ollut selvä trendi koko maakunnassa.

Langaton ja osittain ilmainen laajakaistaverkosto on julkisessa keskustelussa tuotu esiin modernin pääkaupungin palveluna. Helsingin kaupunki rakentaa parhaillaan langattomia yhteyksiä keskeisissä toimipisteissä pääkaupungissa.

Helsingissä toimii jo suuri joukko yksityishenkilöiden ja yritysten omistamia ja operoimia WLAN-verkkoja. Koska kokonaisvaltaista kaupunkiverkkoa ei ole luotu, on ehdotettu, että pääkaupunkiseudulla luotaisiin yhteiset pelisäännöt WLAN-verkkojen yhteiskäytölle tavalla, joka olisi ilmainen ja läpinäkyvä loppukäyttäjille. Tätä mahdollisuutta selvittää meneillään oleva HOTSPOT II hanke (Amk Helia).

Seudullinen yhteistyö

Palvelutuotannon uudistusprosessi nosti esille mahdollisuudet säästää tietotekniikkaan liittyvissä kustannuksissa tiivistämällä kuntien tietohallinnon yhteistyötä eri sektoreilla kuten taloushallinto, kirjastopalvelu, koulutoiminta, terveyspalvelut, yms. Tähän yhteistyöhön tarvittavia standardeja, suuntaviivoja ja aloitteita odotetaan vuonna 2007 aloittavalta KuntaIT:ltä.

Tulokset

Uudenmaan liitto ei ole rahoittanut fyysisen verkon rakentamista Uudellamaalla. Sen sijaan liitto on strategian mukaisesti rahoittanut hankkeita, joissa nopeita yhteyksiä on kokeiltu ja uusia yhteistyömahdollisuuksia selvitetty. Tietoliikennekapasiteetti ei tunnu olevan tärkein pullonkaula juuri nyt ja viime vuosien hintojen puolittaminen on myös pitänyt tietoliikennekustannukset kurissa.

Liitto on päättänyt myöntää maakunnan kehittämisrahaa seuraaville hankkeille:

Raseborg.fi
Alueverkon käyttömahdollisuuksien selvittäminen ja pilotointi (100 Mb/s alueverkko)

Hiiden alueen telestrategia
Hiiden alueen telepalvelujen toteuttamisstrategia.

HOTSPOT II
WLAN-verkkojen yhteiset pelisäännöt pääkaupunkiseudulla.

Jatkotoimet

Seutukohtaisen yhteistyön vahvistuessa korostuu nopeiden (100Mbit/s) alueverkkojen tarve. Niin kauan kuin julkisia rahoitusvälineitä ei ole, liitto ei voi tukea alueverkkojen rakentamista.

Liiton painopiste on sähköisten palvelujen kehittämisessä seutukohtaisesti ja liitto tavoittelee yhteistyötä KuntIT:n kanssa tässä yhteydessä.