27. Lisätään tietotekniikan opetusta ja tiedotustoimintaa kansalaisjärjestöissä, kouluissa ja muissa oppilaitoksissa toteuttamalla hallituksen tietoyhteiskuntaohjelman mukaiset toimenpiteet. Erityisesti tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöön kiinnitetään huomiota

Peruskoulutus

Tieto- ja viestintätekniikan opinnot ja opetuskäyttö on sisällytetty yliopistojen opettajankoulutuksen valtakunnallisen tutkintorakenneprojektin rakenne- ja sisältösuosituksiin, jotka koskevat 1.8.2005 voimaantulevia uusia korkeakoulututkintoja. Yliopistoille on osoitettu taloudellista tukea opettajankouluttajien tieto- ja viestintätekniikan täydennyskoulutusta varten. Yliopistojen harjoittelukoulujen eNorssille on osoitettu taloudellista tukea, jotta se voi toimia koulujen yhteisenä koulutus- ja tiedotusfoorumina. Kahdeksan yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan yhteistyönä toteutetaan tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön 15 ov:n opintokokonaisuutta. Opettajankoulutuksen laajennusohjelmassa virtuaalisten opintojen tarjonta on parantanut koulutuksen tavoitettavuutta.

Ammatillisten opettajakorkeakoulujen opettajankoulutusohjelmien opetussuunnitelmiin sisältyy tieto- ja viestintätekniikan käyttöä ja verkkopedagogiikkaa. Tavoitesopimuskaudella 2004–2006 opetusministeriö tukee osana valtakunnallista virtuaaliammattikorkeakoulua ammatillisen opettajankoulutuksen sisällöntuotantorenkaan toimintaa yhteensä 250 000 eurolla vuosittain.    

Täydennyskoulutus

Opetushallitus on rahoittanut opetustoimen henkilöstökoulutuksena tieto- ja viestintätekniikan koulutusta opetustoimen henkilöstölle vuodesta 1996 lähtien. Vuosina 1996–1999 koulutettiin yhteensä yli 10 000 opetustoimen henkilöä tieto- ja viestintätekniikan taitoihin Suomi tietoyhteiskunnaksi ohjelmassa. Vuosille 2000–2004 ajoittuva koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategia on jatkoa edelliselle strategiakaudelle ja tukee sen tavoitteita. Kolmitasoisen OPE.FI-ohjelman tavoitteena on ollut tukea opetushenkilöstön opetuskäytön (OPE.FI II) ja erityistaitojen (OPE.FI IIII) kehittämistä sekä varmistaa, että kaikki opetustoimen henkilöt saavat opetuskäytön perustaidot (OPE.FI I) strategiakauden loppuun mennessä.

Opetushallituksen rahoittama koulutus on tarkoitettu kaikkien koulumuotojen henkilöstölle esiopetuksesta ammatillisen aikuiskoulutuksen ja vapaan sivistystyöhön. Koulutuksen tavoitteena on ollut myös edistää osallistujien valmiuksia oppilaitoskohtaisen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategian laatimisessa. Erityisesti on priorisoitu koulutuksia, jotka ovat tukeneet opetushallinnon keskeisimpien hankkeiden, kuten virtuaalikoulu, etälukio ja tietostrategia, toteuttamista eri oppilaitoksissa. Myös tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä opetussuunnitelmatyössä on tuettu. Vuosina 2000–2004 koulutusta on rahoitettu yli 22 000 osallistujalle OPE.FI II- ja OPE.FI III -tasoilla. Lisäksi OPE.FI-hankkeessa on koulutettu yli 18 000 opetustoimen henkilöä tieto- ja viestintätekniikan perustaitoihin ja noin 1 600 OPE.FI I koulutuksen ohjaajaa.

Oppilaitosten atk-tukihenkilökoulutuksessa on annettu osallistujille valmiuksia vastata oppilaitoksissa niiden tieto- ja viestintätekniikan laitteistojen, verkkojen ja ohjelmistojen hankinnasta, asennuksesta ja ylläpidosta. Tätä koulutusta on järjestetty vuosina 2002–2004 yhteensä 2 500 osallistujalle eri puolilla maata.

Tieto- ja viestintätekniikan koulutus jatkuu edelleen vuonna 2005 "Verkko-opetuksen hyödyntäminen" -nimisellä pääohjelmalla. Tavoitteena on kouluttaa yhteensä 4 100 henkilöä. Ohjelmassa jatketaan edelleen OPE.FI II- ja III -tason koulutusta opetustoimen henkilöstölle. Lisäksi järjestetään oppilaitosten tieto- ja viestintätekniikan tukihenkilöstön täydennyskoulutusta.

Tieto ja viestintätekniikan hyödyntäminen opetuksessa

Opetusministeriön Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategia 2000–2004 ja sitä täydentävä Koulutuksen ja tutkimuksen tietoyhteiskuntaohjelma 2004–2006 vahvistavat tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä opetuksessa. Niihin sisältyvät mm. edellä mainitut opettajien perus- ja täydennyskoulutukset sekä oppilaitosten tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategiat. Oppilaitoksista noin 90 prosenttia on laatinut tietostrategian.

Opettajien täydennyskoulutusta on tarjottu strategiakauden aikana opettajille peruskouluista korkeakouluihin. Täydennyskoulutus jatkuu edelleen.

Verkko-opetusta on lisätty määrätietoisesti mm. Suomen virtuaaliyliopiston, Virtuaaliammattikorkeakoulun ja Virtuaalikoulun myötä. Suomen virtuaaliyliopisto, johon kuuluvat kaikki Suomen yliopistot, edistää ja kehittää tieto- ja viestintätekniikan käyttöönottoa yliopistoissa, verkko-opetusta ja opiskelua sekä tietoverkkojen hyödyntämistä tutkimuksessa. Vastaavasti Suomen ammattikorkeakoulujen yhteinen Virtuaaliammattikorkeakoulu tuottaa ja tarjoaa koulutuspalveluja. Se kehittää ja toteuttaa verkko-opiskelujärjestelmiä, jotka perustuvat monimuotoiseen etäopiskeluun sekä kehittää uusia, pedagogisesti ja sisällöllisesti laadukkaita oppimisympäristöjä.

Virtuaalikoulussa opitaan tieto- ja viestintätekniikan avulla. Verkko-opetusta ja -opiskelua kehitetään paikallisissa, alueellisissa ja valtakunnallisissa virtuaalikouluhankkeissa. Tällä hetkellä mukana on yli 1 000 oppilaitosta yli 200 hankkeessa. Tulevaisuudessa virtuaalikoulu mahdollistaa erilaajuisten kurssien, arvosanojen ja tutkintojen suorittamisen etäopiskeluna sekä tarjoaa verkko-opetuksen ratkaisuja ja palveluja lähiopetuksen tueksi.

Tuki- ja neuvontahenkilöstön täydennyskoulutus

Opetusministeriö on toteuttanut yhteistyössä lääninhallitusten kanssa kansalaisten tietoyhteiskuntataitojen hankkimista avustavaa tuki- ja neuvontahenkilöstön koulutusta. Lääninhallitukset ovat toteuttaneet tuki- ja neuvontahenkilöstön koulutusohjelman omalle alueelleen sovellettuna, pääasiassa yhteistyössä vapaan sivistystyön oppilaitosten, kirjastojen ja kansalaisjärjestöjen kanssa.

Ohjelman tuloksena kansalaisille on tarjottu mahdollisuus hankkia elämäntilanteeseensa soveltuvat tieto- ja viestintätekniikan perustaidot oppilaitosten, kirjastojen ja kansalaisjärjestöjen toteuttamissa hankkeissa. Noin 3 000 henkeä on osallistunut vuosina 2001–2003 mainittuun tuki- ja neuvontahenkilöstön täydennyskoulutukseen. Koulutusta on jatkettu vuonna 2004 ja pyritty suuntaamaan uusille kohderyhmille.

Syksyllä 2004 käynnistettävien koulutusohjelman tavoitteena on syventää kansalaisten tietoyhteiskuntataitojen tuki- ja neuvontahenkilöstön perustaitoja.

Lisäksi koulutuksella vahvistetaan tuki- ja neuvontatehtävissä toimivien ja sellaiseksi soveltuvien (vertaiskouluttajien) osaamista, jota tarvitaan erityisesti kansalaisten:

• osallistumista ja vuorovaikutusta,
• asiointia ja palveluiden käyttöä,
• yhteydenpitoa ja harrastustoimintaa,
• sisältötuotantoa sekä aikuisopiskelua aktivoivien tietoyhteiskuntataitojen hankkimiseksi tai muuta tietoyhteiskuntapalvelujen käyttöä edistävässä toiminnassa.

Kauppa- ja teollisuusministeriö edistää pk-yritysten valmiuksia hyödyntää tieto- ja viestintäteknologiaa hankkeessa "Pk-yritysten kilpailukyvyn edistäminen tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntämällä". Hanke käynnistyi marraskuussa 2003. Hankkeeseen sisältyy toimenpiteitä, jotka kohdistuvat suoraan tai välillisesti pk-yrityksiin.

Osana ym. hanketta on toteutettu 10 alueellista tilasuutta käsittänyt "Tietotekniikka menestystekijäksi" (TiMe) – seminaarikiertue. Tilaisuuksien tavoitteena on ollut lisätä pk-yritysten tietoisuutta tietotekniikan käyttömahdollisuuksista ja hyödyistä ja vahvistaa mm. tietoturvatietoisuutta. Tilaisuuksiin osallistuu arviolta 1000 yritystä vuoden loppuun mennessä. TiMe-seminaaritilaisuuksien yhteydessä on usein tarjottu yritysten tietoliikenne- ja tietotekniikkasovellustarjoajille (ml. laajakaistayhteydet ja -palvelut) mahdollisuus esitellä osallistujayrityksille ratkaisujaan.

Kauppa- ja teollisuusministeriö on kuluvana vuonna uudistanut vuonna 2001 käyttöönotettua eAskel –tietotekniikka liiketoiminnassa  -asiantuntijapalvelua. eAskel –asiantuntijapalvelun tavoitteena on auttaa yrityksiä tehostamaan ja kehittämään liiketoimintaansa tietotekniikkaa ja tietoverkkoja hyödyntämällä. Palvelua käyttävä yritys saa käytännönläheisen suunnitelman liiketoimintaan liittyvien ratkaisujen kehittämiseksi. Uudistuksen yhteydessä palvelussa huomioitiin mm. tietoturva.

Kauppa- ja teollisuusministeriö on rahoittanut yhdessä Euroopan Sosiaalirahaston kanssa Verkkokaveri-projektia (2002 – 2004). Hankkeessa on perustettu verkkoon maksuton yrittäjille tarkoitettu sähköisen liiketoiminnan tietopalvelu (http://www.verkkokaveri.fi). Palvelua kehitetään edelleen vuosille 2005-2006 ulottuvassa jatkohankkeessa. Pk-yritysten tieto- ja viestintävalmiuksien kehittämispolitiikan tueksi valmistui keväällä 2004 selvitys " Pk-yritysten sähköinen liiketoiminta – Tarpeet kehittää julkista palvelutarjontaa".

Vuonna 2005 jatketaan "Pk-yritysten kilpailukyvyn edistäminen tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntämällä" hankkeen toimintasuunnitelman mukaisesti.

Tekes tukee helppokäyttöisten viestintäpalvelujen kehittämistä "Vuorovaikutteinen tietotekniikka FENIX" teknologiaohjelmassa.

Fenix- teknologiaohjelman päätavoitteena on käyttäjäystävällisten arjen sovellusten ja palveluiden kehitys yksityisten kuluttajien, yritysten ja julkishallinnon tarpeisiin. Olennaisena osana ohjelmaa on eri toimijoiden verkottaminen jopa siten, että projektien tuloksena on useamman toimijan yhteinen kokonaisratkaisu asiakkaalle.

Keskeisenä teemana ohjelmassa on käytettävyys, jonka seurauksena ohjelman projektien tuloksena odotetaan käyttäjien oikeisiin tarpeisiin tulevia tuotteita ja palveluita. Esimerkiksi niin, että käyttäjälle saadaan tuotettua kuluttajamarkkinoiden verkkopalveluita siten, että tieto on juuri kyseiseen tilanteeseen (kontekstiin) sopivaa, riittävää ja helposti ymmärrettävää. Tavoitteena on saada tästä toiminnasta kannattavaa liiketoimintaa ja hyötyä niin tiedon tuottajille, sen välittäjille kuin käyttäjillekin.

Helppokäyttöisiä ja käyttäjäystävällisiä palveluja kehitetään käyttäen mm seuraavia avainteknologioita:

• Käyttäjäkeskeinen suunnittelu, käyttölaatu
• Tietämyksen luontiin, hallintaan, hakuun ja jakeluun liittyvät teknologiat ja menetelmät
• Ihmisten ja sovellusten välinen vuorovaikutus esim. kontekstitietoisuus ja kieliteknologiat
• Uudet käyttöliittymäteknologiat
• Hybridimedia - Tietoliikenteen sekä paperi- ja sähköisen median uudet yhdistelmät
• Käyttäytymistieteiden ja taloudellisten toimintamallien testaus

Yrityshankkeita on käynnissä 53 kpl, ja niiden volyymi on 20 M¥, mistä Tekes-rahoitus on 8,2 M¥. Tutkimusyksiköiden projekteja on 21 kpl; niiden kokonaisvolyymi 15,3 M¥, josta Tekes-rahoitus 11,5 M¥.

Projektien sovellusalueet liittyvät laajasti verkkopalveluihin; viestintäpalvelut ovat yksi osa-alue:

• Tietämyksen hallintasovellukset: Ratkaisuja tiedon ja tietämyksen helpompaan ja täsmällisempään luontiin, tallettamiseen, jakeluun ja löytämiseen esimerkiksi erilaisista tietoverkkojen palveluista
• Peli- ja viihdesovellukset: Ajanvietteeksi tarkoitetut teknologisesti usein vaativat ratkaisut. Mukana on usein ohjelmistoteknologiaa, tietokonegrafiikkaa, multimediasisältöä ja tietoliikenneteknologiaa.
• Yhteisölliset verkkopalvelut: Laajojen ihmisjoukkojen virtuaaliseen kokoontumiseen, vaikuttamiseen, keskusteluun ja oppimiseen tarkoitettuja ratkaisuja
• Teollisuuden ja palveluyritysten verkkopalvelut: Perinteisen teollisuuden ja esimerkiksi pankki- ja finanssi- sekä vakuutussektorin tarjoamia ratkaisuja esimerkiksi reaaliaikaisempaan asiakaspalveluun, yhteistyökumppaniverkoston hallintaan sekä varsinaiseen ydintuotteeseen liittyviin oheispalveluihin
• Mobiilit sovellukset ja palvelut: Yrityksille ja kuluttajille suunnattuja aikaan ja paikkaan sitomattomia palveluja

Viestintäpalvelujen esteettömyyden toimenpideohjelman tärkeimpiä tavoitteita on käyttäjien erityisryhmien  eli vammaisten ja iäkkäiden ihmisten painoarvon ja näkyvyyden lisääminen viestintäsektorilla. Tietoisuutta vammaisten ja iäkkäiden ihmisten kohtaamista ongelmista viestintäpalvelun vastaanottamisessa on nostettava. Sektoriviranomaisten ja erityisryhmien edustajien välistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta tulee lisätä.

Palveluiden kehittämisessä tulisi huomioida niin sanottu Design for All –periaate. Sen mukaan palveluiden tulee ensisijaisesti soveltua sellaisenaan mahdollisimman suurelle kohderyhmälle. Tarvittaessa palvelu räätälöidään vastaamaan niiden käyttäjien tarpeita, joita perusratkaisu ei voi palvella. Erilaisiin apuvälineisiin ja erityispalveluihin turvautumisen tulisi olla viimeinen ratkaisu.

Käyttäjien erityisryhmien edustajat on otettava mukaan heille suunnattujen palveluiden ja päätelaitteiden suunnitteluun jo varhaisessa vaiheessa. Erityistä huomiota on kiinnitettävä aistivammaisten erityistarpeisiin sopivien palveluiden suunnitteluun.

Eräs keskeinen tavoite on erityisryhmien omien valmiuksien edistäminen viestintäpalveluiden käyttämisessä. Esteet viestintäpalveluiden käyttämiselle voivat olla fyysisiä tai ne voivat liittyä henkilön kykyyn vastaanottaa informaatiota. Käyttäjien erityisryhmien tietoyhteiskuntavalmiuksien kehittämiseen on keskitettävä tiedotusta ja koulutusta.

Lähitulevaisuudessa on erityisesti panostettava iäkkään väestönosan tiedon tason nos-tamiseen ja alennettava iäkkäiden ihmisten kynnystä käyttää sähköisiä viestimiä. Ikääntyville on tarjottava opetusta ja ohjausta tietoyhteiskuntapalvelujen käyttämiseen.

Muutaman kymmenen vuoden kuluttua ikääntynyt väestönosa on jo tottunut käyttämään tietoyhteiskuntapalveluja, eikä se enää tarvitse samalla tavoin koulutusta ja roh-kaisua sähköisten välineiden ja palveluiden käyttämiseen. Eläkeläiset ovat tuolloin kuitenkin aiempaa vaativampia sähköisten palveluiden kuluttajia, koska he ovat tottuneet käyttämään niitä jo työuransa aikana. Heille on valmistauduttava tarjoamaan riit-tävästi hyvätasoisia ja käyttäjäystävällisiä julkisia palveluita verkon välityksellä. Palveluiden suunnittelussa on erityisesti huomioitava iäkkään ihmisen aistien, kuten näön ja kuulon heikentyminen.

Myös digitaalisen television päätelaitteiden ja käyttöjärjestelmän suunnittelussa on otettava huomioon käyttäjien erityisryhmät sekä heidän tarpeensa ja kykynsä. Digitaalisen television välityksellä lähettävistä palveluista on tehtävä mahdollisimman käyttäjäystävällisiä.