Radiotaajuuspolitiikkaa käsittelevän ryhmän (Radio Spectrum Policy Group, RSPG) tehtävänä on valmistella RSPG:n mielipide (opinion) Euroopan Unionin komissiolle digitaaliseen televisioon siirtymisestä ja radiotaajuuksien käyttöoikeuksien jälleenmyynnistä.

Kannan muodostamista varten perustettiin alatyöryhmä 19.9.2003.  Työryhmän tehtävänannossa todettiin, että mielipiteessä on kiinnitettävä huomiota mahdollisiin yhteistyö- ja yhteensovittamistarpeisiin. 

Työryhmän valmistelema luonnos onnistuttin muokkaamaan sanamuodoiltaan maltilliseksi eikä lopulta sisältänyt sellaisia kohtia, joita Suomi ei voisi hyväksyä.

Mielipiteen mukaan taajuuskauppa voi olla hyödyllistä tietyillä taajuuksilla, kunhan haittavaikutuksien estämiseen kiinnitetään riittävästi huomiota. Jäsenvaltiot päättävät itsenäisesti siitä hyväksyvätkö ne taajuuskaupan ja jos hyväksyvät, koska ja miten se toteutetaan. Tarvetta Euroopan tason harmonisointiin tai tiukkoihin ohjeisiin ei tällä hetkellä ole. Jonkin asteinen yhteinen lähestymistapa on kuitenkin tarpeellinen. Tämä voidaan toteuttaa edistämällä asiaa koskevaa keskustelua ja vaihtamalla kokemuksia. Käyttöoikeuden muutoksen edellytyksenä pitää olla yksittäistapauksellinen ennakkokontrolli. Eräiden taajuuksien osalta taajuuskauppaan liittyy huomattavia riskejä. Näitä ovat esimerkiksi puolustusvoimien ja viranomaisten  käyttämät taajuudet.

Jäsenvaltiot pitivät luonnosta hyvänä ja esitetyt muutosehdotukset olivat lähinnä teknisiä ja pieniä yksityiskohtia koskevia. Suomi ehdotti, että kilpailuongelmat ja taajuuksien hinnannousu mainittaisiin tekstissä näkyvällä paikalla erityisinä esimerkkeinä taajuuskauppaan liittyvistä ongelmista. Tähän ei suostuttu. Suomi ehdotti lisäksi, että taajuuskaupan vapaaehtoisuutta vielä korostettaisiin tekstissä. Tähän suostuttiin.

Liikenne- ja viestintäministeriö on jatkanut kiinteätä vuorovaikutusta mm. Japanin ja Etelä-Korean hallitusten kanssa mm. maiden välillä tehtyjen viestintäpoliittisten yhteistyösopimusten puitteissa.

Suomi on ajanut määrätietoisesti avointen standardien ja alustojen (open standards and platforms) periaatetta yhteisöelimissä sekä muilla kansainvälisillä foorumeilla. Myöskin Euroopan unioni on sitoutunut kyseiseen suuntaukseen omissa kannanotoissaan ja julistuksissaan. Euroopan unionin neuvosto on mm. antanut tiedonannon KOM(2003) 410 lopullinen 15.7.2003:

Asia: Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle digitaalitelevision ja kolmannen sukupolven matkaviestinnän avointen järjestelmäalustojen kautta tapahtuvan uusien tietoyhteiskuntapalvelujen ja -sovellusten käytön esteistä.

Neuvosto on tuottanut 15. lokakuuta 2004 tältä pohjalta luonnoksen Neuvoston päätökseksi, jonka lähtökohta on avoimuus. Suomi on muitten EU-jäsenvaltioiden kanssa valmistelussa mukana.

Viestintävirasto käsittelee laajakaistayhteyksien standardointia ja määräyksiä DVB/MHP-standardointiryhmässä, Verkonhallinta-standardointiryhmässä, Televerkkojen tekniset määräykset –työryhmässä ja muissa Viestintäviraston standardointi- ja määräystyöryhmissä. Lisäksi pyritään suomalaisten asiantuntijoiden voimin vaikuttamaan sovittujen kannanottojen mukaisesti kansainvälisissä ryhmissä, esim ITU:ssa ja ETSI:ssä.

Tietoturvallisuusasioiden neuvottelukunta asetti työryhmän pohtimaan alan kansainvälistä yhteistyötä. Kansainvälisen yhteistyön työryhmän toimikausi alkoi 1.4.2004 ja päättyy neuvottelukunnan toimikauden päättyessä.

Työryhmän tavoitteena on varmistaa, että kansainvälinen yhteistyö tietoturvallisuusasioissa sujuu kitkattomasti ja joustavasti. Tulisi pyrkiä löytämään oikeat kanavat aktiiviseen lainsäädännön ja standardien valmisteluun sekä muuhun tietoturvallisuusyhteistyöhön Euroopan unionissa (EU) muun muassa Euroopan verkko- ja tietoturvaviraston (ENISA) toiminnassa, muissa kansainvälisissä järjestöissä ja elinkeinoelämän yhteistyöfoorumeilla.

Työryhmän ensimmäisessä kokouksessa elokuussa 2004 päätettiin aloittaa toimeksiannossa mainitun kartoituksen tekeminen. Sen avulla selvitetään nykyistä kansainvälistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta tietoturvallisuusalalla sekä kartoitetaan tietoturvallisuusalan kansainväliseen yhteistyöhön osallistuvien henkilöiden tarpeita yhteistyön suhteen. Kartoituksessa selvitetään millä eri foorumeilla ja ketkä tietoturvallisuusasioissa vaikuttavat (sekä valtionhallinnossa että yrityksissä), kokemuksia osallistumisen merkityksestä sekä näkemyksiä kansainvälisen yhteistyön hoitamisesta. Kartoitus sisältää myös tietoa siitä miten tarvittavat tiedot vaikuttamiseen eri foorumeilla ovat saatavissa sekä että kansainvälisillä foorumeilla vaikuttavat henkilöt ovat helposti löydettävissä. Kirjallinen loppuraportti valmistuu 1.12.2004.

Hankkeella pyritään edistämään ja aktivoimaan kansainvälistä yhteistyötä tietoturvallisuusasioissa. Tehostunut tietoturvallisuuteen liittyvä kansainvälinen yhteistyö on kaikkien hyödyksi. Kartoituksen lisäksi työryhmä laatii yhteystietolistan niistä henkilöistä, jotka osallistuvat johonkin kansainväliseen foorumiin tietoturvallisuuteen liittyen. Tavoitteena on saada valmiiksi kartoitus vaikuttamismahdollisuuksista joulukuussa 2004. Kartoituksen pohjalta työryhmä arvioi tilanteen ja kehitystarpeet sekä tekee toimenpide-ehdotukset neuvottelukunnalle. Työryhmän työ vuonna 2005 etenee vuoden 2004 toteutetun kartoituksen sekä neuvottelukunnalle annettavan toimenpide-ehdotuksen pohjalta. Vuonna 2005 osallistutaan mahdollisesti toimenpide-ehdotusten toimeenpanoon toimenpidesuositusten sisällöstä riippuen.

Liikenne- ja viestintäministeriö on aktiivisesti vaikuttanut Euroopan komissioon eurooppalaisen tietoturvastrategian laatimisen tärkeyttä korostaen. Euroopan verkko- ja tietoturvaviraston johtokunnan puheenjohtajaksi valittiin suomalainen viestintäneuvos Kristiina Pietikäinen, mikä omalta osaltaan parantaa kansallisia vaikutusmahdollisuuksia eurooppalaiseen tietoturvapolitiikkaan.