Kilpailu. Lainsäädännön kehittämistoimenpiteet sekä viranomaisten välisen yhteistyön kehittyminen ovat onnistuneesti lisänneet kilpailua viestintäverkoissa ja eri viestintäverkkojen välillä. Kilpailu on alentanut hintoja, mikä on voimakkaasti lisännyt kysyntää. Kilpailussa on siitä huolimatta edelleen parannettavaa. Yhtenäiset pelisäännöt teleyritysten välillä eivät toimi täysin tyydyttävästi eikä laajakaistakilpailu kaapelitelevisioverkoissa ole vieläkään avautunut tavoitellulla tavalla. Kilpailun lisääntyminen on kuitenkin selvästi tervehdyttänyt alaa. Investointeja suunnataan uutta kasvualustaa kehittävään toimintaan, mikä osaltaan varmistaa suomalaisen telealan kilpailukyvyn myös globaaleilla markkinoilla. Hyvän kehityssuunnan ylläpitäminen edellyttää aktiivista viestintäpolitiikkaa jatkossakin.

Uudet teknologiat. ADSL- ja kaapelitelevisioverkon kautta välitettävälle laajakaistalle vaihtoehtoisia ja niitä täydentäviä teknologioita on otettu käyttöön ja niiden leviämistä nopeutettu strategian mukaisesti. Uusien teknologioiden merkitys markkinoilla kasvaa, mutta on kokonaisuutena ottaen vielä vähäinen. Langattomat alueverkot ovat nousemassa paikallisesti merkittäviksi laajakaistayhteysväyliksi. Laajakaistan tarjontaa digitaalisessa televisioverkossa on hidastanut paluukanavaratkaisujen haasteellisuus. Datasähköyhteyksiä on jo kaupallisesti tarjolla ja niitä kehitetään edelleen laajamittaisemman käyttöönoton mahdollistamiseksi. Loppuasiakashintojen lasku on tekemässä datasähköyhteyksien tarjonnan haasteelliseksi. Kolmannen sukupolven laajakaistaisia matkaviestinpalveluita tarjotaan kaupallisesti kahdessa verkossa. Valtioneuvoston päätös myöntää toimilupa Digita Oy:lle langattoman valtakunnallisen laajakaistaverkon rakentamiseksi vauhdittaa langattoman laajakaistan kehitystä huomattavasti. Valitusprosessi kuitenkin hidastaa verkon rakentumista. Alueellisen UMTS-tarjonnan järjestämiseksi on myönnetty yksi toimilupa. Operaattorit ovat rakentaneet valokuitua yhä lähemmäs loppuasiakasta. Operaattorit ovat siirtymässä ATM-tekniikasta Ethernet-tekniikkaan, joka mahdollistaa entistä laadukkaampien laajakaistapalvelujen kehittymisen. Laajakaistayhteyksiä on tarjolla myös satelliitin välityksellä. Seuraavan sukupolven verkkojen (NGN, Next Generation Networks) kehittäminen on alkanut. Siirtyminen kokonaan IP-pohjaiseen (All-IP) liikenteeseen on käynnissä.

Sähköinen asiointi ja verkkoliiketoiminta. Sähköisen asioinnin ja verkkoliiketoiminnan myönteisestä kehityksestä huolimatta laajoja kuluttajapiirejä kiinnostavien ja yrityksille terveen ansaintamahdollisuuden tarjoavien palvelujen kehittämiseen tulee edelleen kiinnittää erityistä huomiota. Tietoyhteiskuntaohjelman fokusoituminen vastaamaan tähän haasteeseen on ollut tärkeätä. Kuntasektorilla vauhditetaan sähköisen laskun käyttöönottoa. Verkkoliiketoiminnan kehitys on ottanut merkittäviä askeleita eteenpäin. Lisähuomiota tulee jatkossa kiinnittää yritysten liiketoimintaprosessien kehittämiseen entistä tuottavammiksi. Kuluttajan asemaa koskevien säännösten kehittäminen on valmisteilla.

Yritysten ja kansalaisten tietoyhteiskuntavalmiudet. Tieto- ja viestintätekniikan koulutusta opetustoimen henkilöstön perus- ja täydennyskoulutuksessa on lisätty huomattavasti. Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä opetuksessa on vahvistettu  kaikissa oppilaitoksissa. Syksyllä 2004 laajakaistayhteydet puuttuivat 19 %:lla peruskouluista ja 2 %:lla ammatillisista oppilaitoksista. Vuoden 2005 toinen hakukierros yleissivistävien oppilaitosten laajakaista-avustuksiin järjestetään 17.–31.10.2005. Kauppa- ja teollisuusministeriö on käynnistänyt hankkeita pk-yritysten valmiuksien kehittämiseksi. Tekes rahoittaa entistä helppokäyttöisempien viestintäpalvelujen kehittämistä. Vammaisia ja erityisryhmiä varten on liikenne- ja viestintäministeriön johdolla laadittu toimintasuunnitelma, jonka täytäntöönpano on käynnissä. Entistä helppokäyttöisempien tietoyhteiskuntapalveluiden kehittäminen toisaalta vähentää koulutustarvetta.

Tietoturva ja yksityisyyden suoja. Lainsäädännössä otettiin merkittävimmät edistysaskeleet yksityisyyden suojan alalla, kun sekä sähköisen viestinnän tietosuojalaki että työelämän tietosuojalaki tulivat voimaan syksyllä 2004. Kansallisen tietoturvastrategian implementointi on käynnissä. Parhaillaan selvitetään mahdollisuutta kattaa vuoden 2007 alusta lukien Viestintävirastoon sijoitetun tietoturvaloukkausten havainnointi- ja ratkaisutoiminnan (Computer Emergency Response Team Ficora, CERT-FI) kustannukset huoltovarmuusrahastosta joko suoraan tai siten, että kustannuksia vastaava määrä tuloutettaisiin ensin huoltovarmuusrahastosta valtion tulo- ja menoarvioon ja sen jälkeen osoitettaisiin CERT-FI –toiminnan rahoittamiseen. Samalla teleyritykset vapautettaisiin veronluonteisesta tietoturvamaksusta.

Erityistoimenpiteet alueiden kehittämiseksi. Kaikkien maakunnallisten laajakaistastrategioiden toimeenpano on käynnistynyt. Liikenne- ja viestintäministeriö järjesti jälleen keväällä 2005 maakuntastrategioiden seurantapäivät.

Alueellisten laajakaistastrategioiden toimeenpano on yhä pitänyt yllä osittain virheellisiä käsityksiä julkisten varojen myöntöperusteista joissakin teleyrityksissä. Ongelma-alueilla laajakaistaoperaattoreiden näkökulma on edelleen laaditusta selkeästä rahoitusohjeesta ja aktiivisesta tiedotuksesta huolimatta kaventunut ratkaisujen etsimiseen julkisrahoitteisesti. Viranomaisten aktiiviset toimenpiteet kevään ja kesän aikana ovat parantaneet tilannetta. Vireä yhteistyö liikenne- ja viestintäministeriön, sisäasiainministeriön, Viestintäviraston, Kilpailuviraston ja maakuntien liittojen välillä on johtanut yhtenäisempään viranomaisnäkemykseen ja siten selkeyttänyt kaikkien osapuolten kokonaisnäkemystä. Liikenne- ja viestintäministeriö on lisäksi perustanut työryhmän, jonka tehtävänä on kehittää maakunnallista strategiatyötä edelleen. Työryhmän toimikausi kestää maaliskuun 2006 loppuun.

Alueellisten, laajakaistaisten palvelupisteiden kehittäminen kansalaisille ei ole onnistunut valtioneuvoston strategiassa päättämällä tavalla. Eräät tietoyhteiskuntaneuvoston jaostot asettivat asiakaspäätetyöryhmän miettimään asiaa. Työryhmän mietintö valmistui joulukuussa 2004, mutta ei ole vielä realisoitunut toimenpiteiksi.

Valtioneuvoston keväällä 2005 päättämät yksityiskohtaiset erityistoimet alueellisen kehityksen parantamiseksi on kaikki toteutettu. Valtioneuvoston Digita Oy:lle myöntämä toimilupa uuden digitaalisen matkaviestinverkon rakentamiseksi NMT-450 –palvelulta vapautuneelle taajuudelle mahdollistaa koko valtakunnan kattavan mobiilin laajakaistaverkon rakentamisen. Toimiluvan tarkoituksena on laajakaistastrategian mukaisesti kattaa kiinteän laajakaistaverkon ulkopuolelle jäävät haja-asutusalueet, erityisesti rannikot, saaristo, Itä-Suomi ja Lappi. Valtioneuvoston päätöksestä on kuitenkin valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Uuden verkon rakentuminen viivästyy ainakin valitusprosessin viemän ajan.

Kansainvälinen vaikuttaminen. Suomi on onnistunut vaikuttamaan Euroopan unionissa tehtävään valmistelutyöhön siten, etteivät yhteisösäädökset ainakaan toistaiseksi edellytä radiotaajuuksien huutokauppaamista. Samoin on edistetty avointen standardien käyttöä viestintä- ja tietoyhteiskuntapalvelujen tarjonnassa. Tietoturvallisuuteen liittyvissä asioissa on erityisesti panostettu kansainväliseen yhteistyöhön. Suomella on haasteellinen edelläkävijän rooli eurooppalaisen tietoturvan edistäjänä.

Strategian seuranta. Toimeenpanoa koordinoimaan asetettu työryhmä on kokoontunut säännöllisesti, kuullut alan toimijoita ja tehnyt aloitteita, jotka ovat myös toteutuneet. Toimeenpanon seurannassa apuvälineenä on ollut laajakaistainfo.fi –verkkosivusto. Alueellisten toimijoiden kanssa on järjestetty tapaamisia ja neuvontaa. Tilastointia on kehitetty entistä tarkemmaksi.