Työryhmän puheenjohtajaksi määrättiin osastopäällikkö, sittemmin kansliapäällikkö Harri Pursiainen liikenne- ja viestintäministeriöstä ja varapuheenjohtajaksi viestintäneuvos Antti Kohtala samoin liikenne- ja viestintäministeriöstä. Jäseniksi kutsuttiin aluekehitysjohtaja Pekka Urjanheimo sisäasiainministeriöstä, tietohallintojohtaja Olavi Köngäs valtiovarainministeriöstä, osastopäällikkö, ylijohtaja Arvo Jäppinen opetusministeriöstä, kaupallinen neuvos Antti Eskola kauppa- ja teollisuusministeriöstä, ylijohtaja, sittemmin pääjohtaja Rauni Hagman Viestintävirastosta, tutkimuspäällikkö Maarika Joutsimo Kilpailuvirastosta, kuluttaja-asiamies, ylijohtaja Marita Wilska Kuluttajavirastosta, johtava asiantuntija Hannele Pohjola Teollisuuden keskusliitosta, sittemmin Elinkeinoelämän keskusliitosta, toimitusjohtaja Reijo Svento Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitosta, maakuntajohtaja, sittemmin valtiosihteeri sisäasiainministeriössä, Antti Mykkänen Pohjois-Savon liitosta ja tietohuoltopäällikkö Leena Meisalo Suomen kuntaliitosta. Työryhmän jäsenen Olavi Könkään erottua hänen tilallaan toimi syyskuusta 2004 lukien neuvotteleva virkamies Arja Terho, kunnes valtion IT-johtaja Leena Honka nimettiin valtiovarainministeriön edustajaksi syyskuussa 2005. Tutkimuspäällikkö Maarika Joutsimon siirryttyä uusiin tehtäviin nimesi Kilpailuvirasto uudeksi edustajakseen johtaja Martti Virtasen. Suomen kuntaliitto nimesi Leena Meisalon erottua uudeksi edustajakseen erityisasiantuntija Simo Tannerin. Elinkeinoelämän keskusliitto nimesi uudeksi edustajakseen asiantuntija Veijo Turusen. Elokuussa 2006 nimesi opetusministeriö eläkkeelle siirtyneen ylijohtaja Arvo Jäppisen tilalle koulutus- ja tiedepolitiikan ylijohtajan Sakari Karjalaisen. Työryhmän sihteeriksi määrättiin erikoistutkija, sittemmin neuvotteleva virkamies Tatu Tuominen liikenne- ja viestintäministeriöstä. Työryhmän toimikausi päättyy 28.2.2007.

Valtioneuvosto hyväksyi kansallisen laajakaistastrategian  29.1.2004, minkä jälkeen valtioneuvosto tarkisti työryhmän esityksestä laajakaistastrategiaa uudella periaatepäätöksellä 3.2.2005.

Hallituksen laajakaistastrategiana on kilpailun edistäminen kaikissa viestintäverkoissa ja eri viestintäverkkojen välillä, palvelujen ja sisältöjen tarjonnan edistäminen, laajakaistan kysynnän edistäminen sekä erityistoimenpiteiden jatkaminen alueilla, joilla ei synny riittävää kysyntää kaupalliselle laajakaistatarjonnalle.

Päättäessään kansallisesta laajakaistastrategiasta hallitus hyväksyi toimeenpantavaksi 50 strategian mukaista toimenpidettä, sekä edellä mainitulla tarkentavalla periaatepäätöksellä yhdeksän lisätoimenpidettä sekä linjaukset panostusten lisäämiseksi kiinteän verkon laajakaistaa täydentävien ja sen kanssa joustavasti yhteentoimivien mobiilien laajakaistaratkaisujen kehittämiseen. Edelleen valtioneuvosto edellytti sisältö- ja palvelutuotannon kehityksen vauhdittamista sekä kilpailun esteiden poistamista.

Laajakaistastrategian liittymien määrää ja kiinteän verkon laajakaistapalvelun saatavuutta koskevat tavoitteet saavutettiin jo kesäkuussa 2005, puoli vuotta etuajassa. Työryhmä totesikin jo edellisessä raportissaan strategian tultua pääosiltaan toteutetuksi. Työryhmä painotti, että laajakaistastrategian osoittauduttua tulokselliseksi tulee sen linjaukset säilyttää sellaisinaan laajakaistapolitiikan periaatteina.

Toimenpiteiden toteuttamista on jatkettu ja viranomaistoimia kilpailun avaamiseksi tehostettu. Laajakaistayhteyksien määrän kasvu Suomessa on ollut Euroopan kolmanneksi nopeinta. Kasvuvauhti hidastui kesän ajaksi edellisen vuoden tapaan, mutta on syksyllä jälleen kiihtynyt. Hidastavasti vaikuttavat kuitenkin sekä laajakaistamarkkinoiden saturoituminen että operaattoreiden viimeaikaiset hintojennostopäätökset.

Kiinteän laajakaistan alueellinen saatavuus on edelleen parantunut. Keskeisen työn saatavuuden parantamiseksi ovat tehneet kunnat ja maakunnat, joiden laatimia alueellisia laajakaistastrategioita on pantu täytäntöön kaikissa maakunnissa. Tällä hetkellä on 96 prosentille suomalaisista kotitalouksista saatavilla kiinteän verkon laajakaistapalvelu, ja maakuntien laajakaistastrategioiden toteutuessa saatavuus paranee noin 98 prosenttiin asti. On huomattava, että tästä huolimatta vasta vain noin 50 prosenttia kotitalouksista on hankkinut laajakaistayhteyden.

Kiinteää verkkoa täydentävillä langattomilla yhteyksillä kyetään saattamaan loputkin suomalaiset kotitaloudet laajakaistayhteyksien piiriin. Alueellisille langattoman liityntäverkon radiojärjestelmille on myönnetty jo 29 lupaa eri puolille Suomea. Uusien lupahakemusten käsittely Viestintävirastossa aloitetaan marraskuun jälkeen.

Valtioneuvoston päätös myöntää Digita Oy:lle toimilupa valtakunnallisen digitaalisen matkaviestinverkon rakentamiseen Flash-OFDM –tekniikkaa käyttäen tuo toteutuessaan laajakaistayhteydet käytännössä kaikkialle valtakunnan alueelle, myös vapaa-ajan asuntoihin. Verkon rakentaminen on kuitenkin viivästynyt alkuperäisestä aikataulusta vajaalla vuodella päätöksestä tehdyn valituksen sekä tekniikan kehittymättömyyden takia. Verkko saataneen laajamittaiseen käyttöön huhtikuussa 2007.

Laajakaistastrategian alkuperäiset tavoitteet on saavutettu. Suomessa piti tavoitteiden mukaan olla vuoden 2005 loppuun mennessä 1.000.000 liittymää. Liittymiä on syys- lokakuun vaihteessa 2006 jo 1.430.000. Lisäksi kiinteän verkon laajakaistapalvelujen saatavuuden piti nousta vähintään 95 prosenttiin. Saatavuusluku on 96 prosenttia syyskuussa 2006. Kolmantena tavoitteena oli, että Suomi säilyisi Euroopan unionissa liittymävertailussa vähintään neljäntenä. Suomi on syyskuussa 2006 kolmantena.

Laajakaistastrategian jäljellä olevina, vielä saavuttamattomina tavoitteina ovat, että vuonna 2007 yleisin laajakaistayhteysnopeus olisi vähintään 8 Mbit/s ja että 90 prosenttia internet-yhteyksistä olisi laajakaistaisia. Lisätavoitteena on vielä, että Suomi nousisi maailman eturiviin laajakaistapalvelujen käytössä vuoden 2007 loppuun mennessä.

Työryhmä tuottaa toimikautensa päätteeksi 28.2.2007 mennessä loppuraportin, jossa arvioidaan mahdollisten uusien toimenpiteiden tarpeellisuutta ja sisältöä. On selvää, että laajakaistastrategia on osoittautunut tulokselliseksi ja sen linjaukset muodostavat jatkossakin hyvän pohjan laajakaistapolitiikan periaatteiksi.

Toimivan kilpailun varmistaminen viestintämarkkinoilla on jatkossakin keskeistä. Kilpailu on ennen kaikkea keino huolehtia edullisista ja hyvistä loppukäyttäjän palveluista. Strategiakaudella kilpailu on varmistettu viranomaistoimin, kun siinä on havaittu puutteita. Ensimmäisenä vuonna hintataso aleni noin 45 % ja toisenakin vuonna jälleen noin 45 %. Vuonna 2006 suuria hintamuutoksia ei enää ole ollut. Toimivan kilpailuympäristön voidaan katsoa asettaneen hintatason kohdalleen.