Työryhmän puheenjohtajaksi määrättiin osastopäällikkö, ylijohtaja Harri Pursiainen liikenne- ja viestintäministeriöstä ja varapuheenjohtajaksi viestintäneuvos Antti Kohtala liikenne- ja viestintäministeriöstä. Jäseniksi kutsuttiin aluekehitysjohtaja Pekka Urjanheimo sisäasiainministeriöstä, tietohallintojohtaja Olavi Köngäs valtiovarainministeriöstä, osastopäällikkö, ylijohtaja Arvo Jäppinen opetusministeriöstä, kaupallinen neuvos Antti Eskola kauppa- ja teollisuusministeriöstä, ylijohtaja, sittemmin pääjohtaja Rauni Hagman Viestintävirastosta, tutkimuspäällikkö Maarika Joutsimo Kilpailuvirastosta, kuluttaja-asiamies, ylijohtaja Marita Wilska Kuluttajavirastosta, johtava asiantuntija Hannele Pohjola Teollisuuden keskusliitosta, sittemmin Elinkeinoelämän keskusliitosta, toimitusjohtaja Reijo Svento Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitosta, maakuntajohtaja, sittemmin valtiosihteeri sisäasiainministeriössä, Antti Mykkänen Pohjois-Savon liitosta ja tietohuoltopäällikkö Leena Meisalo Suomen kuntaliitosta. Työryhmän jäsenen Olavi Könkään erottua hänen tilallaan toimi syyskuusta 2004 lukien neuvotteleva virkamies Arja Terho, kunnes valtion IT-johtaja Leena Honka nimettiin valtiovarainministeriön edustajaksi syyskuussa 2005. Tutkimuspäällikkö Maarika Joutsimon siirryttyä uusiin tehtäviin nimesi Kilpailuvirasto uudeksi edustajakseen johtaja Martti Virtasen. Suomen kuntaliitto nimesi Leena Meisalon erottua uudeksi edustajakseen erityisasiantuntija Simo Tannerin. Elinkeinoelämän keskusliitto nimesi uudeksi edustajakseen asiantuntija Veijo Turusen. Työryhmän sihteeriksi määrättiin erikoistutkija, sittemmin neuvotteleva virkamies Tatu Tuominen liikenne- ja viestintäministeriöstä. Työryhmän toimikausi päättyy 28.2.2007.

Valtioneuvosto hyväksyi kansallisen laajakaistastrategian 29.1.2004, minkä jälkeen valtioneuvosto tarkisti työryhmän esityksestä laajakaistastrategiaa uudella periaatepäätöksellä 3.2.2005.

Hallituksen laajakaistastrategiana on kilpailun edistäminen kaikissa viestintäverkoissa ja eri viestintäverkkojen välillä, palvelujen ja sisältöjen tarjonnan edistäminen, laajakaistan kysynnän edistämi-nen sekä erityistoimenpiteiden jatkaminen alueilla, joilla ei synny riittävää kysyntää kaupalliselle laajakaistatarjonnalle.

Päättäessään kansallisesta laajakaistastrategiasta hallitus hyväksyi toimeenpantavaksi 50 strategian mukaista toimenpidettä, sekä edellä mainitulla tarkentavalla päätöksellä yhdeksän lisätoimenpidettä ja linjaukset panostusten lisäämiseksi kiinteän verkon laajakaistaa täydentävien ja sen kanssa joustavasti yhteentoimivien mobiilien laajakaistaratkaisujen kehittämiseen. Edelleen valtioneuvosto edellytti sisältö- ja palvelutuotannon kehityksen vauhdittamista sekä kilpailun esteiden poistamista.

Työryhmä on seurannut strategian täytäntöönpanoa ja esittää raportissaan arvion niiden toteutumisesta sekä tiivistelmän tehdyistä toimenpiteistä.

Euroopan komission viimeisimmän arvion mukaan Suomen laajakaistayhteyksien määrän kasvu on Euroopan nopeinta. Myös laajakaistan alueellinen saatavuus on parantunut jatkuvasti. Keskeisen työn saatavuuden parantamiseksi ovat tehneet kunnat ja maakunnat, joiden laatimia alueellisia laajakaistastrategioita pannaan täytäntöön kaikissa maakunnissa. Tällä hetkellä jo yli 95 prosentille suomalaisista kotitalouksista on saatavilla kiinteän verkon laajakaistapalvelu, ja maakuntien laaja-kaistastrategioiden toteutuessa saatavuus paranee noin 98 prosenttiin asti. On huomattava, että tästä huolimatta vasta vain noin 40 prosenttia suomalaisista kotitalouksista on hankkinut laajakaistayhteyden.

Kiinteää verkkoa täydentävillä langattomilla yhteyksillä kyetään saattamaan loputkin suomalaiset kotitaloudet laajakaistayhteyksien piiriin. Valtioneuvoston päätös myöntää Digita Oy:lle toimilupa valtakunnallisen digitaalisen matkaviestinverkon rakentamiseen Flash-OFDM -tekniikkaa käyttäen tuo toteutuessaan laajakaistayhteydet käytännössä kaikkialle valtakunnan alueelle, myös vapaa-ajan asuntoihin.

Viestintämarkkinat kehittyvät edelleen huomattavan nopeasti ja uusia tekniikoita otetaan käyttöön.  Entistä edullisempia ja monipuolisempia teknisiä ratkaisuja ja palveluita on tullut markkinoille. Tiedonsiirtoyhteyksien nopeuksien kasvu on ollut huomattavaa. Uutta luovaan kehitykseen kuuluu, että aluerakenteellisista, teknisistä ja kaupallisista syistä laajakaistayhteyksien nopeus, laatu ja hinta vaihtelevat alueellisesti ja markkinatilanteen mukaan.

Laajakaistastrategian alkuperäiset tavoitteet on saavutettu. Suomessa piti tavoitteiden mukaan olla vuoden 2005 loppuun mennessä 1.000.000 liittymää. Liittymiä on syyskuussa 2005 jo noin 1.100.000. Lisäksi kiinteän verkon laajakaistapalvelujen saatavuuden piti nousta vähintään 95 pro-senttiin. Saatavuusluku on 95,3 prosenttia syyskuussa 2005. Kolmantena tavoitteena oli, että Suomi säilyisi Euroopan unionissa liittymävertailussa vähintään neljäntenä. Suomi on syyskuussa 2005 kolmantena. Työryhmä esitti edellisessä raportissaan lisätavoitteeksi, että Suomen laajakaistaliittymistä suurimman osan nopeus olisi vuoden 2005 loppuun mennessä vähintään 2 Mbit/s. Tämäkin tavoite on jo saavutettu.

Laajakaistastrategian jäljellä olevina, vielä saavuttamattomina tavoitteina ovat, että vuonna 2007 yleisin laajakaistayhteysnopeus olisi vähintään 8 Mbit/s ja että 90 prosenttia internet-yhteyksistä olisi laajakaistaisia. Lisätavoitteena on vielä, että Suomi nousisi maailman eturiviin laajakaistapalvelujen käytössä vuoden 2007 loppuun mennessä.

Laajakaistastrategia on osoittautunut tulokselliseksi ja on edelleen syytä säilyttää sen linjaukset laajakaistapolitiikan periaatteina. Jatkossa on yhä keskityttävä siihen, että verkoissa tarjottavat kaupalliset ja julkiset palvelut kehittyvät niin, että laajakaistan hankinta koetaan mielekkääksi koko yhteiskunnassa ja kaikissa kansalaispiireissä.

Toinen keskeinen vaatimus on edelleen kehittää ja ylläpitää toimivaa kilpailua viestintämarkkinoilla. Kilpailu on ennen kaikkea keino huolehtia edullisista ja hyvistä loppukäyttäjän palveluista. Kilpailu on varmistettava viranomaistoimin, jos siinä havaitaan puutteita. Viestintä- ja kilpailuviranomaisten on jatkettava ponnisteluja, joiden tuloksena terve kilpailu pitää palveluiden hinnat edullisina ja palvelutason korkeana.

Työryhmä pitää jatkossa keskeisenä vauhdittaa seuraavan sukupolven verkkojen rakentumiseen vaikuttavien tekijöiden kehittymistä. Tulevaisuuden tietoyhteiskunta perustuu siihen, että palvelut ovat kaikkialla käytettävissä olevien verkkojen avulla kaikkien saatavilla, koko ajan. Myös tavaroiden välisen kommunikaation kehittymisedellytyksistä on huolehdittava.

Työryhmä luovuttaa kunnioittaen valtioneuvostolle oheisena järjestyksessään toisen kansallisen laajakaistastrategian seurantaraportin.